Uutiset

Vaalikoneessa puhutaan paksua poliitikkoa

Tarvitsisivatko Pohjoismaat yhteisen ydinaseen? Eduskuntavaaliehdokkaiden vastaukset kysymyksiin ovat usein lennokkaita, eikä aina ole helppoa ymmärtää, mitä he oikeastaan sanoivatkaan.

Valtakunnantason politiikkaan tarjolla olevien ehdokkaiden osuvien vastausten joukkoon roiskahtaa toisinaan hieman harkitsemattomia virkkeitä.

Kokosimme otteita Hämeen Sanomien vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden vapaista perusteluista eri kysymyksiin. Osa ajatuksista on hieman outoja, osa lähes käsittämättömiä.

Ja osa hyvinkin korkealentoisia: Harry Storbacka (pir.) tekee reippaan puolustuspoliittisen avauksen: ”Uskottavaan puolustukseen on kaksi vaihtoehtoa: 1) Nato-jäsenyys ja 2) yhteispohjoismainen ydinaseohjelma. Itse näkisin vaihtoehdon 2 parhaimpana.”

Jukka Ilmonen (vihr.) kaipaa valtaa naapurustoille: ”Kunnat voisi lakkauttaa kaikki. Ja siirtyä talousaluekohtaisiin yksiköihin sekä kylä-/kortteli-/kaupunginosayksiköihin, joilla olisi merkittävää päätösvaltaa.”

Vastataan, mutta ei kysymykseen
Toisinaan ehdokas ei onnistu vastaamaan kysymykseen, vaikka yrittää.

Jaana Paavilainen (kesk.) pohtii konkreettisia talouden säästökohteita seuraavasti: ”Väärä säästö on huomisen velkaa. Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellista päättäväisyyttä, johon kaikkien on osallistuttava. On hyvä miettiä, millainen perintö jätetään tuleville sukupolville? Päätöksenteon keskiössä tulee olla vastuunkanto yli sukupolvien ja tänään tehtävät päätökset tulee tarkistella riittävän kauaskantoisesti. Valtion velkaantuminen on saatava päättymään ja kaikki toimet sen puolesta on tarkisteltava – kuitenkin niin, että suomalaisten yritysten kilpailukyky säilyy ja tulevaisuuden työpaikkojen syntyminen mahdollistuu.”

Joskus taas on vaikea ymmärtää, mitä ehdokas tarkoittaa.
Kirsi Vanhala-Selin (vihr.) puhuu asuntolainoista: ”Asuntolainat kannustaa velkaantumiseen ja isoihin lainoihin. Niitä ei voi poistaa kerralla, koska asumiskustannukset varsinkin lapsiperheissä, jossa on isot velat, nousisi, mutta asteittain voisi rajoittaa määrää, pohtia, voiko korkovähennystä vähentää esim. 10 vuoden kiinteän koron osalta, jolloin valtio kattaa osan yksityisen ihmisen korkoriskistä, ja miettiä, tarvitaanko jatkossa tukea.”

Anne Louhelainen (ps.) puhuu yrityksistä: ”Yrittäjyyttä on tuettava, ja annettava yhtäläiset mahdollisuudet eri alueiden yrityksille; esim. Hollolan yritykset sijaitsevat pohjavesialueilla.”

Pakolaisia vain töihin
Kielikuvat saattavat olla liian konkreettisia tai tarpeettoman epäselviä: ”Opiskelutehokkuutta lisättävä porkkanoilla”, sanoo Sirkka-Liisa Anttila (kesk.).

”Maahanmuuton sisäänottovolyymi, jota kutsun termillä ampeerimäärä tulee olla balanssissa wattimäärän kanssa, eli sen suhteen, kuinka saamme varmasti maahanmuuttajat integroitua riittävästi suomalaiseen kulttuuriin, kieleen ja työelämään”, sanoo Timo Sinivuori (kd.)

Tunteisiin vetoavat sanavalinnat tenhoavat aina.
”Pienet ihmiset on jo kuiviin niistetty, eli säästöt on etsittävä muualta”, sanoo Pepe Viljanen (vapauspuolue).
”Suomen ei tule liittyä Natoon joka on enemmän amerikkalaisen aseteollisuuden lihotusorganisaatio”, toteaa Irma Taavela (vas.).
”Vanhustenhuollon puutteet huutavat taivaaseen asti!” pauhaa sanoo Teija Arvidsson (kd.)

Myös maahanmuuttoon liittyvät käsitteet jäävät hieman hämäriksi: ”Pakolaisten vastaanotto tulee olla ensisijaisesti työperäistä muuttoa”, ilmoittaa Tapio Malmiharju (kesk.).

Sukupuolisuus on myönteistä
Sukupuolineutraali avioliittolaki saa monen ehdokkaan sanat solmuun tai puppugeneraattorin käyntiin:
”Suosittelen siviilivihkimistä, parisuhde saadaan sillä käyntiin”, uskoo Heimo Peltola (ps.).
”Sukupuolisuus on myönteinen asia ja aivan avioliiton ytimessä. En kannata yhteiskunnan tai avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi. En myöskään kannata moniavioisuuden sallimista”, sanoo Sonja Falk (kd.)
”Avioliittolaki taitaa olla enemmän kirkon ongelma kuin normaalien ihmisten”, uumoilee Juha Ulmanen (vas.).
”Rakkaus antaa ihmiselle voimaa ja kantaa vaikeuksien yli. Lasten kasvatuksessa ensisijainen vastuu on perheellä. Tärkeintä lapselle kuitenkin olisi saada rakkautta ja turvallinen elinympäristö. Jos perhe ei voi sitä antaa, olisi tärkeää löytää esim. sijais- tai adoptioperhe, jossa lapsi saisi kokea olevansa tärkeä ja rakastettu”, julistaa Anne Louhelainen (ps.)
”Avioliitto on miehen ja naisen välinen erityinen liitto eikä sitä pidä lähteä sotkemaan rekisteröityyn parisuhteeseen”, toppuuttelee Ilkka Viljanen (kok.).
”Juridisesti parisuhde voi olla samanarvoinen riippumatta sukupuolisesta suuntautumisesta, mutta katson avioliittokäsitteen kuuluvan miehen ja naisen suhteeseen – erityisesti kirkon pitää vihkiä miehiä ja naisia avioliittoon riippumatta lainsäädännön kehityksestä”, sanoo Sari Niinistö (kok.). (HäSa)

Lisää vastauksia Hämeen Sanomien vaalikoneesta internetissä osoitteessa: www.hameensanomat.fi/vaalikone