Uutiset

Vaalilakia on tuskaista uudistaa

Vaalikausi loppuu tuota pikaa eikä hallitusohjelmaan kirjattu vaalilain uudistus kipuilee edelleen. Jo monet poliitikkosukupolvet ovat yrittäneet höylätä äänikynnystä nykyistä matalammaksi, mutta kun koelaskelmat ovat valmistuneet, rima uudistuksen läpiviemiseksi on noussut liian korkeaksi.

Puolueet laskevat tarkoin, toisiko uudistus lisäpaikkoja vai menetetäänkö niitä. Tähtäin on yleensä seuraavissa vaaleissa, ei kaukana tulevaisuudessa.

Etenkin suurten puolueiden jähmeyden ymmärtää, sillä koelaskelmissa ne ovat menettäjiä ja pienryhmät voittaisivat muutaman paikan. Kun vaalivoitto, suurimman puolueen asema ja sen myötä hallituksen muodostajan ja pääministerin tehtävä on usein pienestä, muutamasta kansanedustajan paikasta kiinni, riskejä ei tietoisesti oteta.

Manner-Suomi on jaettu 14 vaalipiiriin, joista jokaisesta valitaan kansanedustajat niiden väestömäärän mukaisessa suhteessa. Nykyinen järjestelmä on luonut äänikynnyksen. Puolueen on saatava tietty osuus äänistä, ennen kuin kansanedustajan valtakirja heltiää. Kynnys on osoittautunut etenkin pienissä vaalipiireissä liian korkeaksi pienpuolueille eli niiden äänisaalis on mennyt hukkaan.

Uudessa järjestelmässä koko maa olisi yhtenä vaalipiirinä ja maa olisi jaettu vaalialueisiin. Käyttöön otettaisiin tasauspaikat, jotka jaettaisiin koko maan äänisaaliin perusteella.

Vaalilain uudistus monimutkistaisi äänten laskutapaa eikä eduskunnan kokoonpano olisi selvillä vielä vaalipäivän iltauutisiin mennessä. Vastustajat muistuttavat myös, etteivät kansalaiset ymmärrä, kuinka äänet lasketaan ja miten ne vaikuttavat lopputulokseen. Epäily on varmasti totta, mutta voidaan myös kysyä, kuinka moni äänestäjä ymmärtää nyt käytössä olevan belgialaisen d´Hondtin järjestelmän. Ei sekään kovin yksinkertainen ole.

Vaalitulos voi aivan hyvin varmistua vasta yömyöhään tai vaikka vasta vaalien jälkeisenä päivänä. Demokratiaa ei voi toteuttaa yksin uutisnälkäisen median ehdoilla, sen perimmäiset arvot ja vahvuudet ovat vallan muualla.

Vaalilain uudistusta käsiteltiin keskiviikkona eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Se ei ollut yksimielinen esityksestään äänikynnyksen laskemista kahteen prosenttiin, vaan äänesti siitä luvuin 9-8. Hallitus esitti äänikynnykseksi kolmea prosenttia etenkin siksi, ettei puoluekenttä enää nykyisestään sirpaloituisi.

Kun lakiesitys etenee ensi viikolla suureen valiokuntaan, esitys voi taas muuttua ja hallituspuolueiden äänin äänikynnys nousee takaisin kolmeen prosenttiin.

Vaikka työtään lopetteleva eduskunta saisikin vaalilain uuteen kuosiin, se vaatii toteutuakseen vielä huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan sinetin. On kokonaan uuden eduskunnan kokoonpanosta kiinni, hyväksytäänkö lakia ollenkaan.

Kansakunnan onneen ja menestykseen vaalilailla ei ole suurta merkitystä. Keskustelu on ollut lähinnä puoluepoliittista kiivailua, sittenkin pienillä asioilla suhmurointia