Kolumnit Uutiset

Vaalit verkkoon ja heinäkuulle

Isäni varastoista löysin Hesarin vanhempieni hääpäivältä, kesäkuulta 1951.

Etusivu oli täynnä vaalimainoksia. Tuohon aikaan eduskuntavaalit pidettiin keskellä kesää. Vuonna 1951 vaalipäivät olivat 2. ja 3. heinäkuuta. Vaalipäiviä oli kaksi, koska ennakkoäänestystä nykymuodossa ei ollut.

Toisella kuin kotipaikkakunnalla sai äänestää vain perustellusta syystä ja järjestelmä oli huomattavasti nykyistä monimutkaisempi.

Keskikesällä vaalit pidettiin, jotta ihmiset vaikeidenkin taipaleiden takaa pääsivät vaaliuurnille kansalaisvelvollisuuttaan täyttämään. Vaalikausi oli kolme vuotta.

Kun on seurannut meneillään olevaa vaalikampanjaa, on tullut mieleen, että vanha vaalipäivä olisi ehdokkaille ja äänestäjille mukavampi. Harvemmin juhannuksen tienoilla enää tulee räntää vaakatasossa.

Kun vaalit vielä päivitetään nykyaikaan ja kehitetään mahdollisuus äänestää kotikoneelta, loma ei ole este äänen antamiselle.

Politiikka sai viimeksi nuoret innostumaan joskus 1960–1970-luvuilla. Silloin nuoria olivat suuret ikäluokat, jotka omivat politiikan pitkiksi ajoiksi.

Verkkoäänestämistä ei ole aktiivisesti kehitetty, koska iäkkäät poliitikot eivät ole digiorientuneita.

Tämä on hyvin lyhytnäköistä. Politiikka ja eduskunta tarvitsevat myös nuoria päättäjiä ja nuoria äänestäjiä.

Virossa verkkoäänestys toimii sujuvasti. Sieltä olisi varmasti ostettavissa konsulttiapua täkäläisen järjestelmän kehittämiseen.

Vuoteen 1966 asti eduskuntavaalien virallinen ajankohta oli heinäkuu. Tosin viimeisimmät heinäkuiset vaalit olivat 1958.

Kekkosen aikaan eduskunnan hajottaminen kesken kauden ei ollut harvinaista. Viimeksi niin on tapahtunut 1975.

Jälkiviisaasti voi pohtia, olisiko tälläkin kaudella kannattanut lyödä hanskat tiskiin vuosi sitten, kun Katainen karkasi Brysseliin ja molempien päähallituspuolueiden puheenjohtajat vaihtuivat.

Pakko oli tarkistaa vuoden 1951 vaalitulos Wikipediasta. Maalaisliitto ja kokoomus hävisivät molemmat viisi paikkaa ja demarit yhden.

SDP nousi silti eduskunnan suurimmaksi puolueeksi 53 paikalla. Maalaisliitto putosi kakkoseksi 51 paikalla.

SKDL voitti viisi paikkaa lisää ja nousi 43 edustajaan. Kokoomus pysyi neljäntenä 28 paikalla. Äänestysprosentti oli 74,5.

Politiikka on aaltoliikettä.

Päivän lehti

30.3.2020