Uutiset

Vaalitavan puutteet paljastuivat

Ylen
vaaliasiantuntija, yhteiskuntatieteiden tohtori Sami Borg patistaa arvioimaan kaksivaiheisen presidentinvaalin mielekkyyttä. Hän kysyy, onko vaalitapa sittenkään mielekäs ja toimiva.

Borg muistutti jo viime kuun puolivälissä, että kahden vaiheen vaalitapa antaa mahdollisuuden äänestäjien taktikoinnille. Tämä on järjestelmän ominaisuus, hän korosti. Hän luki hyvin vaalin nuotteja.

Vaalitapaa sivusi myös presidentti Mauno Koivisto puheenvuorossa, jossa hän katui aloitteellisuuttaan presidentin vallan karsimisessa. Hän asetti kyseenalaiseksi raskaan järjestelmän mielekkyyden. Kannanotto sai liian vähän huomiota.

Vaalitavan punnitseminen on entistä tärkeämpää nyt, kun vaalit on käyty. Borgin mainitsema taktikointi kukoisti, äänestysinto suorastaan romahti ja äänestysprosentti vaihteli paljon vaalipiireittäin, myös kunnittain.

Kaksivaiheista vaalia on puolusteltu sillä, että kansa haluaa valita presidentin ja henkilövaali kiinnostaa äänestäjiä huomattavasti enemmän kuin muut vaalit.

Nämä perustelut vuoden 2012 presidentinvaali tylysti kumosi. Viime vuoden eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,5, presidentinvaalien toisella kierroksella luku oli 68,8.

Hylättyjä ääniä oli poikkeuksellisen paljon, noin 25 000, mikä on 0,9 prosenttia annetuista äänistä. Toinen kierros kiinnostaa kansaa, mutta tarjolla pitää olla mieleinen ehdokas. Laiska äänestäminen heikentää Niinistön ylistettyä vahvaa mandaattia kansalta.

On helppo nähdä, mihin kaksivaiheisen vaalin kannatus siitä päätettäessä perustui. Tuolloin kuviteltiin, että ratkaisevassa vaalissa olisivat vastakkain vasemmiston ja oikeiston ehdokas, mikä takaisi heidän välilleen äänestysintoa nostavan jännitteen.

Vastakkainasettelun aika oli ohi, vaikka sitä ei vaalitavasta päätettäessä oivallettu. Kokoomuslaisen Niinistön ja vihreiden Haaviston kaksintaistelu oli jotain sellaista, mitä ei kaksivaiheisen vaalin kaavassa otettu huomioon.

Nykyinen vaalitapa on kiistatta rakas yksin siksi, että presidentin valinta kestää kauan. Tämän epäkohdan korjaaminen on mahdotonta, koska ehdokkaat tukijoukkoineen päättävät tietysti vaalitaistelun kestosta.

Jatkuva ehdokkaiden esilläolo ruokkii käsitystä presidentistä, jolla on paljon valtaa. Näin asia ei suinkaan ole, sillä presidentin vastuualuetta on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa.

Mielikuvien ruokkimisessa medialla oli vahva rooli. Sillä oli vaikeuksia pysyä asioissa, jotka kuuluvat presidentin toimivaltaan, minkä voi ymmärtää, sillä asiallisuus tapaa olla tylsää.

Presidentti Tarja Halonen puolusti – toisen kierroksen alla – kaksivaiheista vaalitapaa ja korosti, ettei sitä voi oikein olla kaiken aikaa muuttamassa.

Näkemyksellä on vankka perusta, tästä huolimatta tilaa on pohtia esimerkiksi mallia, jossa presidentin valitsisi eduskunta.

Päivän lehti

25.5.2020