Uutiset

Vaalitulos vähensi epävarmuutta taloudessa – Danske Bankin pääekonomisti: ”Rahoitusmarkkinoilla vaalitulos on otettu vastaan varovaisen myönteisesti”

EU pitää kiinni Venäjä-pakotteista ja on tasapainottava voima Yhdysvaltojen ja Kiinan kiistoissa.
Euroopan komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vuosi sitten heinäkuussa. Silloin neuvotteluissa sovittiin, että EU laskee Yhdysvaltain teollisuutta koskevia tariffeja. Kuva: JIM LO SCALZO
Euroopan komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vuosi sitten heinäkuussa. Silloin neuvotteluissa sovittiin, että EU laskee Yhdysvaltain teollisuutta koskevia tariffeja. Kuva: JIM LO SCALZO

Oikeistopopulistien eurojytkyn kutistuminen vähentää Euroopan talouden ympärillä vallinnutta epävarmuutta. Tätä mieltä on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin EU- ja kauppapolitiikka -osaston johtaja Taneli Lahti.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan toteaa, ettei eurovaalien lopputuloksella ole juuri merkitystä tavalliselle kansalaiselle talouden näkökulmasta.

Vaalien lopputuloksella voi Lahden mukaan olla hyviä vaikutuksia talouteen, sillä pelkona oli, että toimintakyky olisi lamaantunut, jos oikeistopopulistiset puolueet olisivat saaneet merkittävän vaalivoiton.

– Tuloksen myötä epävarmuus väheni.

Edessä on silti globaaleja haasteita.

– Globaali talous heikkenee EU:sta huolimatta ja siksi on tärkeää, että EU on yhtenäinen.

Siksi eurooppalainen vaalitulos oli hänen mielestään rohkaiseva.

– Se näyttää, että voimat, jotka pyrkivät hajauttamaan Eurooppaa, eivät onnistuneet. Koossa pitävät voimat saivat selvän enemmistön.

Pakotteille on syy

Lahti sanoo, että parlamentti pystyy vaikuttamaan asioihin myös globaalisti. Uusi parlamentti tuskin pyrkii purkamaan Venäjälle asetettuja sanktioita, sillä pakotteille on hyvä syy.

– Ei naapuria voi niin vain vallata, Lahti viittaa Ukrainan tapahtumiin.

Hän muistuttaa, että maatalouden vientirajoituksiin parlamentti ei voi vaikuttaa, sillä Venäjä teki itse päätöksen rajoittaa tuontia Venäjälle EU:n pakotteiden jälkeen.

Lahti toteaa, että EU on tasapainottava voima Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodassa.

– Yhtenäinen EU pystyy puolustamaan eurooppalaisten etuja kauppapolitiikassa. Sääntöpohjainen vapaa kauppa on meille ja monelle muullekin elintärkeää.

Lahden mukaan EU on antanut Britannialle kaiken mahdollisen tuen brexitin ratkaisemiseksi. EU on tarjonnut sopimuksen, joka on Britannialle edullinen, mutta jota he eivät siltä halua vahvistaa tai perua.

Lahti toteaa, että jos Britannia päättää lähteä EU:sta, brittimepit ehtivät osallistua kaikkiin EU:n linjapäätöksiin ennen kuin ne poistuvat lokakuussa.

– Erikoinen tilanne.

Vaaleilla ei vaikutusta arkeen

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa, ettei eurovaalien lopputuloksella ole konkreettista merkitystä arkeen. Tulos ei vaikuta korkoihin tai valuuttakursseihin.

Hän selventää, että iso osa finanssipolitiikan päätöksistä tehdään kansallisella tasolla.

– Rahoitusmarkkinoilla vaalitulos on otettu vastaan varovaisen myönteisesti, koska EU:n hajottamiseen tähtäävät voimat saivat odotettua vähemmän ääniä.

Mutta vaalituloksella voi olla merkitystä EU:n yhtenäisyyteen.

– Vaalitulos voi omalta osaltaan hidastaa parlamentin päätöksentekoa ja EU:n rakenteen muuttumista. Päätöksenteosta tulee haasteellisempaa.

Ennen vaaleja pelättiin, että oikeistopopulististen puolueiden mahdollinen voittokulku voisi vaikuttaa hidastavasti EU:n kehitykseen, mutta nyt hidastuminen näyttääkin tulevan hajanaisuuden vuoksi.

– Populistien laihempi tulos on markkinoille pieni helpotus. Parlamentti ei mene ihan niin hajanaiseksi kuin pahimmillaan pelättiin, vaikka hajanainen onkin.

Kuoppamäki lisää, ettei EU:ssa ole selkeää voimatekijää, joka veisi Eurooppaa suuntaan tai toiseen.

Komissio pian toimintaan

Kuoppamäki toteaa, että isot päätökset tehdään Eurooppa-neuvostossa, joten parlamentin merkitys on rajallinen. Hänen mielestään valtioiden päämiesten, käytännössä Ranskan ja Saksan, keskusteluilla on isompi rooli kuin vaalien lopputuloksella.

Kuoppamäki lisää, että käytännön kannalta parlamenttia enemmän on merkitystä sillä, keitä EU-komissioon valitaan.

Hän ei usko, että vaalitulos vaikuttaa Venäjä-pakotteisiin; ne ovat ja pysyvät. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kauppasodan kannalta taas komissio pitäisi saada pian toimintakykyiseksi.

– Hajanainen parlamentti ei tee EU:sta vahvempaa neuvottelukumppania.

Hän uskookin, että päätöksentekijät tutkivat vaalitulosta tarkkaan.

Kuoppamäki sanoo, että tulos on selvä merkki kansan tahdosta.

– Toisaalta ovat vihreiden ilmastokysymykset, joihin kansalaiset haluavat vastauksia, ja toisaalta oikeistopopulistien turvallisuuskysymykset. Niihin kysymyksiin kansa haluaa vastaukset. Yhteen puhaltamisella on nyt suuri vaikutus.

Kolmas kysymys on brexit. Kuoppamäki toteaa, että brexitin merkitys riippuu siitä, kenestä tulee Britannian uusi pääministeri.

– Jos Boris Johnsonista tulee pääministeri, tilanteesta tulee hankala. Lyhyellä aikavälillä vaikutus talouteen on negatiivinen tullien ja muiden seurauksena.

Neuvottelut alkoivat jo

EK:n Taneli Lahti myöntää, että enemmistöryhmien muodostaminen EU-parlamenttiin on vaikeampaa kuin aiemmin, mutta tilanne ei ole mahdoton.

Neuvottelut alkoivat heti maanantaina, kun ryhmien puheenjohtajat tapasivat. Lahti toteaa, ettei tilanne ole helpompi kuin Suomen hallitusneuvotteluissa, mutta hän uskoo, että päämääristä päästään yksimielisyyteen loppusyksyyn mennessä.

Hänen mukaansa ryhmillä on selkeät tavoitteet, jotka niitä yhdistävät. Yksi on ilmastonmuutos.

– En tosin epäile, etteikö eteen tulisi vaikeitakin asioita.

Edellisissä vaaleissa keskustaoikeistoryhmä EPP ja sosiaalidemokraattien S&D aloittivat neuvottelut jo ennen vaaleja.

– Silloin oli selvää, että ne saisivat enemmistön. Neuvottelut menivät sujuvasti ja kaikki oli valmista elokuun lopulla. Komissio pääsi aloittamaan marraskuun alussa.

Nyt neuvottelut viedään ensimmäisen kerran läpi demokraattisesti vaalien jälkeen.