Kolumnit Uutiset

Vaalitulosten ennakointi vaikeutuu

Huomenna sunnuntaina saadaan vihdoin selville, ketkä istuvat valtuustoissa seuraavan nelivuotiskauden.

Ennakkoarviointeja on tehty tiheään, ja mediatalot julkaisevat mielipidemittauksia lähes päivittäin. Niiden pohjalta on kuitenkin yhä vaikeampi arvioida ehdokkaiden läpimenoja ja puolueiden voimasuhteita.

Jonkinlaisia suunta-arvioita ne antavat, mutta eivät enempää.

Syitä ei ole vaikea löytää. Pari viikkoa ennen vaaleja lähes 40 prosenttia äänioikeutetuista ilmoitti, ettei ole päättänyt, ketä äänestää tai äänestääkö lainkaan.

Kaiken lisäksi puolueuskollisuus kärsi jo aikoja sitten romahduksen. Ihmiset saattavat hyvin mitättömien yksittäisten tapahtumien vaikutuksesta muuttaa aikaisempaa kantaansa.

Perinteiset oikeisto-vasemmisto -jaotkaan eivät enää entisen kaltaisesti toimi. Demareita kannattanut voi äänestää kokoomusta ja päinvastoin. Vielä 1970-luvulla tällainen oli ennen kuulumatonta.

Suurin rajojen rikkoja on ollut perussuomalaiset, ja sen edeltäjä SMP. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa SMP veti ääniä etenkin keskustalta, mutta myös vasemmistopuolueilta.

Perussuomalaiset on nyttemmin tehnyt saman. Lisäksi puolue on herätellyt nukkuvaa väkeä uurnille.

Jopa vasemmistoliiton haalarisoston väestä moni vaihtoi perussuomalaisiin, koska he vastustivat muun muassa työvoiman vapaata liikkumista ja EU-jäsenyyttä.

Kun ideologiat ovat vaihtuneet pragmatismiin, puolueet näyttävät hyvin samankaltaisilta. Etenkin kolme suurta – kokoomus, keskusta ja demarit – ovat lähes kuin yhdestä puusta.

Eroa on vain siinä, ollaanko hallituksessa vai oppositiossa. Nyt demarit räksyttävät oppositiossa. Jos puolue olisi hallituksessa, leikkausten taso olisi sama, mutta painostuksista saattaisi löytyä sentään pieniä eroja.

Äänestäjiä johtavien puolueiden samankaltaistuminen turhauttaa. Yleisiä ovat puheet siitä, että äänestää miten tahansa, niin mikään ei muutu. PS toi kieltämättä pienen piristyksen ja erilaisuuden tunnun.

Hallituksessa sen särmät ovat kuitenkin hioutuneet, eikä väistyvää puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia erota muista ministereistä kuin vyön pituus.

Yksi merkittävä jännityksen aihe huomisissa vaaleissa on äänestysaktiivisuus.

Pelkona on aktiivisuuden putoaminen lisää viime vaalien 58,3 prosentista.

Päivän lehti

29.1.2020