Uutiset

Vaarallisia energiamääräyksiä

Lujabetonin toimitusjohtajan Mikko Isotalon, 37, mielestä nollaenergiatalo on silmänkääntötemppu. Hän varoittaa poliitikkoja ja viranomaisia, etteivät he liian innokkaasti enää kiristä rakentamisen energiamääräyksiä.

-Leikitään vaarallisilla asioilla. Vauhdilla mennään erittäin haastavaan rakentamiseen, sanoo Isotalo.

Isotalo kysyy, toistetaanko nyt samat virheet kuin 1970-luvun rakentamisessa. Tuolloin energiansäästön nimissä tukittiin rakennusten ilmanvaihto. Nyt mittakaava on vain isompi ja tuhoisampi.

-Villityksenä on vielä rakentaa puusta, josta saadaan homehtuvat rakenteetkin. Seurauksena voi olla melkoinen sotku, jonka siivoaminen kestää kymmeniä vuosia.

Isoja riskejä?kiristämisestä

Toimitusjohtaja Isotalo puhuu valtion viranomaisten energiamääräyksistä, joita kiristetään tuntuvasti. Heinäkuun alusta astuvat voimaan uudet rakentamismääräykset. Isotalo antaa tuen näille uudistuksille. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei vielä ei ole nähty, mitä ne käytännössä tarkoittavat.

-Säädökset ovat järkevällä pohjalla, kun mitataan kokonaisenergian kulutusta. Aikaisemmin annettiin eristysarvoja erillisille elementeille kuten ikkunoille.

Lujabetoni valmistaa betonielementtirakenteita rakennuksiin. Isotalon mielestä energiamääräykset ja kosteusongelmat ovat tällaisen yhtiön asia.

-Kysehän on nimenomaan rakennusten rakenteista. Rakentajat vain kokoavat ne.

Ympäristöministeriön virkamiehet ovat ilmoittaneet, että energiamääräykset ovat vasta ensi askel kohti nollaenergiataloja. Isotalo on toista mieltä energiamääräysten kiristämisestä. Hänen mukaansa jo nykyisillä määräyksillä rakennetaan käytännössä jo matalaenergiataloja.

-Aika näyttää, mutta itse uskon, että olemme energiamääräyksissä lähellä optimia.

Isotalon mukaan energiamääräysten kiristämisellä mentäisiin lähelle suuria virheratkaisuja. Ryhdytään ottamaan erittäin isoja riskejä.

-Puutalorakenteet ovat myös paloturvallisuudeltaan kyseenalaisia.

Kukaan ei korvaa,?kun tehdään sutta

Isotalo ottaa esimerkin naapurimaasta Ruotsissa, jossa on Suomen tapaan ajettu energiaa säästävien puutalojen rakentamista. Siellä rakennettiin 100 000-200 000 asukkaalle rapattuja puukerrostaloja. Niihin on tullut kosteusvaurioita ja hometta.

-Luultiin, että tehdään hyvää. Tehtiin kuitenkin sutta. Kuka korvaa virheet?

Isotalo huomauttaa, että viranomaiset eivät korvaa vahinkoja. Rakentajat taas ovat vain noudattaneet viranomaisten ohjeita.

-Vahingot jäävät asuntojen omistajien omalle vastuulle. Ihmisten puolesta otetaan riskejä, joita he eivät ole tahtoneet ottaa.

On vaadittu, että Suomesta tehdään energiataloudellisen rakentamisen esimerkkimaa. Isotalo haluaa, että Suomen ilmastossa laitetaan jäitä hattuun.

-Pitää olla malttia ja mennä hallitusti, hän toivoo.

Nollaenergia?on anekauppaa

Nollanenergiatalojen asunnot ovat erittäin kalliita. Omakotitalojen hinnat ylittävät jopa sadoilla tuhansilla euroilla tavallisten omakotitalojen hinnat. Onko tavallisella palkalla edes mahdollista asua tällaisessa talossa?

-Hyvä kysymys. Nollaenergiataloissa on paksu eristys ja omaa energiantuotantoa.

Isotalo kysyy, miksi asuinrakennuksiin pitäisi rakentaa oma energiantuotanto. Meillähän on energiantuotantoon tehokkaat keskitetyt voimalat.

-Jos halutaan tuottaa aurinkoenergialla sähköä, miksi sitä halutaan tuottaa rakennuksissa? Miksei sitä tuoteta keskitetyissä voimaloissa tehokkaasti?

Isotalo vertaa koko rakennelmaa nollaenergiatalosta anekauppaan. Rakennukset energialaskelmat saadaan silmänkääntötempulla näyttämään nollakulutusta. Ihmisillä on usein väärä käsitys, miten rakennuksesta saadaan nollaenergiatalo.

-Koko malli on ideologisen teoreettinen. Ihmiset luulevat, että taloa ei ole lainkaan kytketty sähkö- ja lämpöverkkoon.

Isotalolla on selkeä käsitys matala- ja nollaenergiataloista. Hän kannattaa matalaenergiataloja, mutta nollaenergiatalot ovat tehottomia ja kalliita. (HäSa)

Päivän lehti

25.5.2020