fbpx
Uutiset

Vaikeinta on nähdä oikein lähelle

Raatihuoneenkadulla käveli keppiinsä tukien vanha herra, jolla oli valkoinen pujoparta. Sama herra otti juhlassa Poltinahon seurakuntatalossa puheenvuoron ja puhui pitkään, väsyttävän pitkään suurista filosofisista kysymyksistä.

Tällaisena muistan Aleksanteri Ahola-Valon vanhuudenpäivät Hämeenlinnassa. Hän omaksui pikkukaupunkimme kodikseen yli 80-vuotiaana vanhuksena.

Kaikille ei selvinnyt hänen elinaikanaan, kuka tämä outo vanha herra olikeastaan oli. Eikä se näy selvinneen vieläkään, koska hänen perintönsä ei kiinnosta kaupunkia. Lähelle on niin kovin vaikea nähdä ja varsinkin nähdä sydämellä.

Aleksanteri Ahola-Valo oli kasvatusfilosofi ja taiteilija, joka oli syntynyt suomalaisella Inkerinmaalla. Parhaiten hänet tunnetaan koulupojan päiväkirjoistaan, jotka kertovat ihmelapsen kasvatusoptimistisen filosofian syntyvuosista.

Hänen nuoruuteensa liittyy hyvin dramaattisia vaiheita, koska hän eli tsaarinvallan viimeiset vuodet Pietarissa. Venäjän vallankumouksen jälkeen hän opiskeli taidetta, työskenteli mm. Marc Chagallin kanssa ja kehitti filosofisista katsomuksistaan kokonaisvaltaisen maailmanselityksen.

Lyhyesti sanottuna Ahola-Valo uskoi ihmiskunnan kehittymiseen kasvatuksen avulla. Ihmiskunnan valoisa tulevaisuus oli monien hänen graafisten teostensakin aiheena.

Vallassa oleville kommunisteille hän oli punainen vaate, koska hän oli poikkeava ihminen omine filosofioineen. Ahola-Valo onnistui pakenemaan Neuvostoliitosta 1930-luvun alussa, nipin napin ennen Stalinin vainoharhaisten pidätysten alkamista.

Samanlaisen kohtalon koki Ahola-Valon vähän vanhempi venäläinen aikalainen Nikolai Roerich, jonka suvun vanha kesäkartano on nykyisin museona Inkerinmaalla.

Myös Roerich tunnetaan merkittävänä taidemaalarina, mutta lisäksi hänelläkin oli oma ihanteellinen filosofinen näkemyksensä rauhan rakentamisesta maailmaan ja ihmisyyden kehittämisestä.

Roerich pakeni Venäjältä vallankumouksen jälkeen, asettui ensin New Yorkiin ja eli loppuelämänsä Himalajalla. Sekä New Yorkissa että Intiassa on hänen elämäntyötään vaalivat museot.

Saman tapainen oman tiensä kulkija oli kuuluisa anarkisti Leo Tolstoi, joka tunnetaan parhaiten kirjailijana. Suurella Venänjänmaalla he eivät olleet ainutlaatuisia tsaarinvallan lopussa, mutta Suomessa ei ole ollut ajattelun omaperäisyydessä ketään Ahola-Valon veroista.

Ahola-Valon perintöä vaalii Hämeenlinnassa Valola-säätiö. Aiemmin hänen elämäntyötään esiteltiin erittäin valaisevassa näyttelyssä säätiön tiloissa Verkatehtaassa.

Näyttely on purettu ja Ahola-Valon aineellinen jäämistö on siirretty varastoon Vanajantielle. Aineiston tulevaisuus on epävarma. Onhan kumma jos ei Ahola-Valolla ole paikkaa Hämeenlinnassa.

Pirkko-Liisa Kastari

Kirjoittaja on Hämeen Sanomien toimittaja

pirkko-liisa.kastari@hameensanomat.fi

Menot