Uutiset

"Vaikutus Suomen talouteen myönteinen", suuri valiokunta toteaa EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Suomi vaatii neuvotteluissa pienempää ja lainapanoitteisempaa elvytystä

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo, että elvytyspaketista tulee suurempi vaikutus Suomen talouteen vientimarkkinoiden kautta kuin paketista saatavien tukien ja Suomen maksettavaksi koituvan summan erotuksesta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) neuvottelee elvytyspaketista juhannuksena.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) arvioi, että elvytyspakettia koskevista neuvotteluista tulee todella vaikeat. Kuva: Aamulehti
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) arvioi, että elvytyspakettia koskevista neuvotteluista tulee todella vaikeat. Kuva: Aamulehti

Eduskunnan kannan EU-asioihin päättävä suuri valiokunta yhtyy hallituksen linjauksiin EU:n valtavasta elvytyspaketista.

– Suuri valiokunta tukee hallituksen kantaa ja sitä, että Suomi lähtee neuvottelemaan tästä paketista, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo.

Hassi korostaa, että suuri valiokunta tarkastaa ja lausuu kantansa vielä monesti uudestaan, kun neuvottelut elvytyksestä EU:ssa etenevät.

EU-komissio esittää koronakriisiin talouden piristysruiskeeksi 750 miljardin euron elvytyspakettia, josta 500 miljardia olisi suoria tukia ja 250 miljardia lainoja.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on vaatinut pakettiin muutosehdotuksia, joista tärkeimmät koskevat sitä, että paketin pitäisi olla lainapainotteisempi ja kokonaissumman pienempi.

Hallituksen ”varauksellinen kanta” elvytyspakettiin vastaa suuren valiokunnan mielestä Suomen pitkäaikaista linjaa ja on siksi asianmukainen lähtökohta neuvotteluihin.

Suuri valiokunta muodostaa EU-asioissa eduskunnan lopullisen kannan ilman täysistuntokäsittelyä.

”Vaikutus Suomen talouteen myönteinen”

Suuri valiokunta korostaa, että Suomen on vältettävä tilanne, jossa Suomen tärkeimpien vientimaiden taloudet romahtavat.

– Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri, valiokunta lausuu.

Taustalla lausunnossa ovat myös valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan lausumat ja asiantuntijakuulemiset.

Hassi totesi valiokunnan kokouksen jälkeen, että elvytyspaketista seuraa suurempi vaikutus Suomen talouteen nimenomaan vientimarkkinoiden kautta kuin Suomen paketista saamien tukien ja lainojen sekä Suomelle maksettavaksi koituvien osuuksien erotuksesta.

Varsinaisten rahasiirtojen osalta Suomi joutuu nykyisten arvioiden mukaan paketissa nettomaksajaksi eli pakettiin maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan.

Hassi enteilee hyvin vaikeita neuvotteluja

Hassi enteilee vaikeita neuvotteluja: numeroiden 0–10 väliltä vaikeus on Hassin mukaan 8 tai 9.

Elvytyspaketista päättää 19. kesäkuuta Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden pääministereistä tai presidenteistä koostuva EU-huippukokous. Suomen edustajana toimii pääministeri Marin.

Paketin hyväksyntä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Hassi toteaa, että neuvotteluissa jäsenmailla on todella erilaisia intressejä. Esityksessä on hänen arvionsa mukaan kuitenkin liikkumavaraa.

– Uskoisin, että komissio on jättänyt esitykseensä neuvotteluvaraa.

Suuri valiokunta: Koronakriisi eroaa finanssikriisistä

Suomen on tasapainoiltava neuvotteluissa sen välillä, että EU-jäsenmaat vastaavat jatkossakin kansallisesti omasta taloudestaan ja sen, että euro säilyy elvytyspaketin myötä vakaana, talous EU:ssa kasvaa eivätkä saajavaltiot velkaannu liikaa, valiokunta linjaa.

Valiokunta toteaa lausunnossaan, että koronakriisi eroaa viime vuosikymmenen vaihteen euro- ja finanssikriisistä.

– Nyt ei ole tarkoitus vastata äkilliseen, euroalueen vakautta uhkaavaan jäsenvaltion maksuvalmiuskriisiin ottamalla vastuu jo tehdyistä veloista, vaan ehkäistä uusia kriisejä rahoittamalla investointeja ja talouksien uudistamista.

Valiokunta painottaa lisäksi, että elvytysrahan jakamisessa on huomioitava se, kuinka korona on vaikuttanut kunkin jäsenmaan talouteen ja työllisyyteen.

Elvytyksessä tulee valiokunnan mukaan painottaa esimerkiksi vihreää kasvua, hiilineutraaliutta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.

Perustuslakivaliokunta kritisoi salausta

Suomelle elvytyspaketista koituvan maksuosuuden yläraja on määriteltävä tarkasti, perustuslakivaliokunta totesi tänään perjantaina antamassaan lausunnossa.

Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että Suomen vastuuta on mahdotonta arvioida esimerkiksi pitkän laina-ajan vuoksi.

– Hallituksen ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä, valiokunta lausuu.

Valiokunnan mukaan järjestely ei välttämättä myöskään ole kaikilta osin EU:n oikeuden mukainen.

– Valtioneuvoston on syytä varmistua, että sääntelylle on asianmukainen oikeusperusta EU-oikeudessa, valiokunta kehottaa.

Perustuslakivaliokunta kritisoi sitä, että hallitus kehotti eduskuntaa sisällön ja ajan suhteen laajaan vaiteliaisuuteen tukipaketin neuvotteluihin valmistautumisen asiakirjoista. Hallitus perusteli salaamispyyntöä ”neuvottelutaktisilla syillä”.

– Vaiteliaisuuspyyntö on erityisesti asian merkitys huomioiden laajuudeltaan ja kestoltaan perustuslain kannalta ongelmallinen, perustuslakivaliokunta toteaa.

Hallitus vaatii neljää muutosta

Sanna Marinin (sd.) hallitus vaatii elvytyspakettiin neljää muutosta.

Komission Esityksen mukaan 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille suorina tukina ja 250 miljardia lainoina.

Elvytyspaketin 750 miljardia euroa rahoitettaisiin markkinoilta otettavilla lainoilla. Laina otettaisiin esityksen mukaan komission nimiin, ja jäsenmaat maksaisivat sen takaisin korotettuna jäsenmaksuina 30 vuoden laina-aikana.

Hallituksen mukaan suorien tukien osuuden tulisi olla pienempi ja lainojen osuuden suurempi.

Lisäksi elvytyspaketin pitäisi hallituksen linjauksen mukaan olla ehdotettua pienempi, laina-ajan lyhyempi ja tuki tulisi jakaa jäsenmaille nopeammin neljän vuoden aikana, mitä komissio esitti.

Vanhanen epäili, ettei pakettia ei hyväksytä

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) epäili EU:n valtiovarainministerien kokouksen jälkeen tiistaina, ettei elvytyspaketti mene läpi jäsenmaiden näkemyserojen vuoksi.

Vanhanen painotti kokouksessa Suomen kantaa siitä, että suurempi osa paketista pitäisi olla lainamuotoista suoran tuen sijaan.

Tiistain kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan kyse oli alustavista keskusteluista.

Kokouksessa oli Vanhasen mukaan yksimielisyys siitä, että EU-tason elvytys on tarpeen.

Aiemmin Vanhanen muistutti suomalaismedioille, että kauppa kuuden EU-jäsenmaan kanssa yksistään muodostaa 40 prosenttia koko Suomen viennistä.

– Jos jokainen vain touhuaa omiaan, se tarkoittaa vain rahan palamista. Suomelle avainasemassa on, että meille tärkeät kauppamaat elpyvät, Vanhanen sanoi.

Tarkan markan Saksa hylkäsi budjettikurin

Suomi kuuluu elvytyspakettia koskevine kantoineen pohjoiseurooppalaiseen kerhoon.

Kaikkein tiukin kanta elvytyspakettiin on ollut ”säästäväisellä nelikolla” eli Ruotsilla, Itävallalla, Hollannilla ja Tanskalla.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat elvytyskannoissaan heti säästäväisen nelikon perässä.

Euroopan talouspolitiikan perinteiset jakolinjat on rikkonut Saksa, jolta ehdotus 500 miljardin tukirahastosta alun perin tuli. Saksan mukana sitä ehdotti Ranska.

Velkapelkoisena ja tiukan talouskurin maana tunnettu Saksa on tehnyt selkeän asennemuutoksen koronakriisin talousvaikutusten torjumisessa.

Saksan hallituspuolueet hyväksyivät jo kansallisen 130 miljardin elvytyspaketin. Ranskan oma elvytysohjelma on sekin suuruudeltaan 45 miljardia euroa.

Kuluvan viikon edetessä Saksa on kuitenkin tiukentanut suhtautumistaan elvytyspakettiin. Osa Saksan kärkipoliitikoista on esittänyt pienempää, 500 miljardin euron pakettia, jossa suurempi osuus olisi lainapohjaista.

500 miljardin tuet, 250 lainat

EU-komissio esittää yhteensä 750 miljardin euron elvytyspakettia koronan aiheuttamaan kriisiin.

500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille suorina tukina.

250 miljardia euroa koostuisi lainoista.

Komission esityksen mukaan tukea jaetaan neljän vuoden aikana.

Koko elvytyspaketti on tarkoitus rahoittaa markkinoilta otettavilla lainoilla, jotka EU-komissio ottaa nimiinsä.

Jäsenmaat maksavat esityksen mukaan velan takaisin 30 vuoden kuluessa korotettuina jäsenmaksuina.

Elvytyspaketista päättää 19. kesäkuuta Eurooppa-neuvosto.

Euroopan keskuspankki (EKP) kasvatti viime viikolla arvopaperien osto-ohjelmaansa 600 miljardilla eurolla, mikä nostaa rahoituksen kokonaissummaksi 1 350 miljardia euroa.

Samalla EKP päätti säilyttää talletuskoron negatiivisena -0,5 prosentissa.

Päivän lehti

7.7.2020