Uutiset

Vain lahjoitukset voivat pelastaa Koivikko-kodin

Briitta Koskinen kuoli Koivikko-kodissa 14.9.2011.

Koskisella oli aivokasvain, jota ei voinut hoitaa. Vävy Timo Sollo on tyytyväinen, että anoppi pääsi Koivikko-kotiin.

-Kun hoidot ovat loppu ja kuolema on lähellä, täällä annetaan turvaa. Se on korvaamatonta.

Sollo on itsekin sairastanut syövän ja sanoo miettineensä kuolemaa paljon.

-Se kuuluu elämään. Hoitotyössä pitäisi olla selvää, että saattohoitokodit kuuluvat hoitoketjuun. Hämeenlinnalle on suuri puute, jos saattohoitokoti loppuu, Sollo sanoo.

Lahjoituksia on vaikea saada

Samaan aikaan, kun Sollo kertoo perheensä kokemuksista, Koivikko-kodin hiljaisessa huoneessa on koko saattohoitokodin henkilöstö pitämässä kriisipalaveria.

Joka kuukausi Koivikko-koti tekee noin 10 000 euroa tappiota. Se ei käy päinsä, koska säätiöllä ei ole rahaa.

Koivikko-kodin uusi toimitusjohtaja Riikka Koivisto on huolestunut tilanteesta ja hän on paiskinut töitä viime heinäkuusta lähtien, että talous saataisiin kuntoon.

Koivisto näkee, että vain lahjoitukset voivat pelastaa nykyiset Koivikko-kodin tappiot. Koiviston mukaan ensi vuonna rahoitus pitää olla rakennettu sopimuksin.

-Mutta lahjoituksia on vaikea saada.

Koivisto on ottanut yhteyttä alueen yrityksiin, mutta hän sanoo, että yrityksiä on vaikea innostaa lähtemään mukaan saattohoitokodin tukemiseen.

-Me tarvitsemme euroja, joilla voidaan maksaa hoitohenkilökunnan palkkoja ja kaikkea sitä, mitä hoidossa tarvitaan.

Koivisto sanoo, että pääkaupunkiseudulla toimiva Terho-koti ja Pirkanmaan saattohoitokoti tekevät myös tappiota, mutta nämä saattohoitokodit saavat jatkuvasti lahjoituksia, joilla pystyvät kattamaan menot.

-Hämeenlinnassa ei ole samanlaista kulttuuria, eikä yhtä pitkää perinnettä. Koivikko-koti on maamme nuorin säätiöpohjainen saattohoitokoti.

Nyt seinä on kuitenkin vastassa. Ensi vuonna saattohoitokodin on tehtävä nollatulos tai toiminta joudutaan lopettamaan.

Kunnilta lisää rahaa

Näkyvyyttä Koivisto aikoo saada Koivikko-kodille hankkimalla saattohoitokodille erikoisyksikön oikeudet. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Koivikko-koti saa oikeuden kouluttaa palliatiiviseen hoitotyöhön erikoistuvia lääkäreitä. Varsinaisesti oikeudet eivät tuo rahaa, mutta oikeuksilla saadaan osaavia lääkäreitä taloon ja näkyvyyttä.

Käynnissä ovat myös neuvottelut ympäristökuntien kanssa. Koivisto sanoo, että potilasmaksuja ei voida kasvattaa, koska sitten kunnat eivät osta palvelua.

Hän kuitenkin toivoo, että kunnat satsaisivat myös kotisaattohoitoon, jota Koivikko-koti tekee. Nyt toimintaa on pyöritetty puoli-ilmaiseksi.

-Kotisaattohoitoon pitäisi löytyä rahoitusta, joka oikeasti kustantaisi hoidon.

Huoli jatkosta

Riikka Koivisto sanoo, että hän on saanut paljon yhteydenottoja alueen hoitohenkilökunnalta ja omaisilta, että saattohoitokodin on pakko jatkua.

-Meitä tarvitaan ja meidät pitää mieltää osaksi hoitoketjua, Koivisto sanoo.

Hämeenlinnassa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä, joista sata Koivikko-kodissa.

-Nämä ihmiset saavat nyt asianmukaisen hoidon vaikeaan kivun hoitoon.

Henkilökunta säästää

Koivikko-kodissa on jo aloitettu säästötoimet. Henkilöstön maksullinen ruokailu on lopetettu, henkilöstölle ei osteta uusia työvaatteita ja henkilöstön työkykypäivät ovat jäissä.

-Jos meiltä rikkoutuisi pesukone tai kipupumppu, en tiedä, mistä rahat otetaan. (HäSa)