Uutiset

Vain toinen masentunut voi ymmärtää

Ryhmän kokoontumiset ovat olleet minulle hyvin tärkeitä. En ole vuosiin nauranut missään niin paljon. Masentuneiden hirtehishuumori on ihan omaa luokkaansa. Joku onkin kysynyt ryhmän vetäjältä Sirpalta, että mitä te siellä oikein teette, kun kuuluu niin kovin olevan hauskaa.

Näin kirjoittaa hämeenlinnalainen 34-vuotias mielenterveyskuntoutuja Niina. Niina ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska Hämeenlinna on kovin pieni. Haluan joskus töihinkin jahka ensin saan sairastaa rauhassa.

Niina on vuoden päivät aktiivisesti käynyt Hämeenlinnan mielenterveysyhdistys Hämi ry:n vertaistukiprojektin istunnoissa. Niinan omien sanojen mukaan hän harrastaa toistuvaa masennusta.

Ryhmässä ei tarvitse puhua

Hämin vertaistukiryhmät kokoontuvat tavallisimmin kerran viikossa ja erilaista ryhmätoimintaa on viikon jokaisena päivänä.

Vapaamuotoisia keskustelu- ja toimintaryhmiä vetävät henkilöt, joilla itsellään on kokemusta mielen sairaudesta.

– Sana vetää on väärä, koska ryhmässä ei ole vetäjää, vaan olemme kaikki tasavertaisia. Ryhmässä ei anneta neuvoja, vaan kuunnellaan. Ryhmässä ei tarvitse edes puhua, jos ei pysty, vertaistukiohjaaja Sirpa Westerlund kertoo.

Ryhmässä on voinut puhua ihan mistä vaan ja mikä parasta toiset ovat ymmärtäneet pahaa oloani puolesta sanasta, Niina kirjoittaa.

Westerlundin mukaan masennusta ei voi ymmärtää sellainen, joka ei ole itse kokenut sairautta.

– Monesti edes masentuneiden puolisot eivät käsitä sairautta – miten ylivoimaiselta tuntuu vaikkapa pukea päälleen tai syödä tai tarttua kirjaan, Westerlund miettii.

Toinen masentunut ymmärtää, miksi puhelimella soittelu ahdistaa, miksi asioiden hoito jää roikkumaan, miksi seksi ei kiinnosta tai miksi aina väsyttää.

Westerlund sairastui itse masennukseen kuutisen vuotta sitten.

– Masennuin lonkkaleikkauksen ja avioeron jälkeen. Jäin eläkkeelle 49-vuotiaana ja sen jälkeen tuntui, että löin päätäni tiilimuuriin. Jonkin ajan kuluttua kaipasin juttukaveria ja otin yhteyttä Hämeenlinnan mielenterveysyhdistykseen.

Ryhmään tulo ei ole helppoa

Nyt Westerlundin viikot ovat jo täynnä menoa. Hän vetää vertaistukiryhmää Hämeenlinnassa ja tulevaisuudessa Hauholla.

– Ryhmäkokoontumiset ovat antaneet minulle ihan hirveästi. En ikinä kuvitellut, että ryhtyisin vetämään vertaistukiryhmää. Toki itseäkin pitää kuunnella ja toimia omien voimavarojen mukaan.

– Ryhmään tulo ei ole helppoa. Jotkut ryhmäläiset aloittavat valmistautumisen iltapäivän kokoontumiseen jo aamulla. Muutamalle ryhmäläiselle olen soittanut, että nouses nyt sieltä sohvalta ja tule tänne.

Mistä kaikesta ryhmässä puhutaan?

– Ihan kaikesta. En edes kehtaa mainita, Westerlund sanoo.

Hauskana yksityiskohtana voisi mainita ryhmämme yleisen puheenaiheen. Keskustelemme paljon lääkäreistä, terapeuteista ja muusta hoitohenkilökunnasta. Meillä on armoton pisteytysjärjestelmä heille. (HäSa)

Sitaatit ovat lainausta hämeenlinnalaisen mielenterveyskuntoutujan Niinan kirjeestä.

Verttis-projekti

– Hämeenlinnan mielenterveysyhdistys Hämi ry:n projekti, jossa mielenterveyskuntoutujat antavat vertaistukea toisilleen.

– Projektin tavoitteena on vertaistuen ja -toiminnan laajentaminen seutukunnalliseksi.

– Toiminnan tavoitteena on yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden vähentäminen.

– Hanke on saanut avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä vuosille 2006-2010.

– Lisätietoa projektista saa projektipäällikkö Jaana Sainiolta, puhelin 040-7039 379 tai jaana.sainio@hameenlinnalainen.com tai nettisivulta www.htk.fi/public/hamiry

Vertaistukiryhmät

– Vapaamuotoisia kokoontumisia, joissa käsitellään ryhmäläisille yhteisiä aiheita.

– Maksuttomia.

– Vetäjät ovat vapaaehtoisia, jotka ovat osallistuneet esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton ryhmänvetäjien koulutukseen.

– Toiminta perustuu tasavertaisuuteen ja luottamuksellisuuteen.

– Ryhmään tulo ei edellytä lääkärin lähetettä tai diagnoosia, vaan tulon syyksi riittää oma kiinnostus.