Uutiset

Väistymys mielestä pois

Sotilaiden ammattiliitot esittävät, että upseereilla olisi mahdollisuus poistua rivistä jo 48-vuotiaina. Upseeriliitto adjutantteinaan Päällystöliitto ja Aliupseeriliitto väittää, että 2000-luvun armeija on fyysisesti liian rankka paikka viisikymppiselle kapiaiselle, kerrotaan Turun Sanomissa.

Minkähän uloimman rannikkolinnakkeen syvimmissä uumenissa liitot oikein asustavat, kun niiltä on mennyt tyystin ohi kovaääninen yhteiskunnallinen keskustelu työurien pidentämisestä ja yleisen eläkeiän nostosta?

On totta, ettei sota ole taattojen puuhaa. Upseerien ei kuitenkaan pidä ottaa ihan tosissaan Kadettikoulun kunniamarssin, Ateenalaisten laulun sanoja. Niissä korostetaan nuorena kuolemisen etuoikeutta: Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston nuorien eessä sä vaan, vanhuksen kuolevan näät.

Värssy jatkuu niin, että nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä kutrissa tuoksuavat, nuorteat kukkaset on.

Sotilaan ammattiin kuuluu ääritapauksessa myös kuolla, mutta miksi se kunniamarssin mukaan on nuorten tehtävä? Siksikö varttuneet upseerit halutaan sivuun, että he pelastautuisivat mahdollisen sodan sattuessa sankarikuolemalta?

Vaatimuksen taustalla saattaa olla myös urahakuisten nuorten upseerien juntta, joka haluaa raivata tieltään kenraaliputken suulta vanhat kääkät kärkkymässä ylennyksiä. Kuten tunnettua, kenraaliputki kapenee everstiluutnanttien jälkeen tosi ahtaaksi, kaikille ei riitä edes everstin ruusukkeita.

Mitä tulee väitteisiin palveluksen fyysisestä rankkuudesta, jokainen sotaväessä ollut on nähnyt, ettei yli nelikymppisiä, usein jo pönäköityneitä upseereita maastossa juurikaan tapaa. Varusmiesjoukkueitaan harjoituttavat lähes samanikäiset, hiljan valmistuneet luutnantit. He kyllä jaksavat painaa nuoruuden innolla ja ylennysten toivossa siinä, missä nykyiset rapakuntoiset asevelvollisetkin.

Varttuneet kapitulantit ovat vyöryttäneet itsensä esikuntiin siisteihin sisätöihin. Heidän kutreissaan on vielä niin ”nuorteat kukkaset”, että niistä töistä kyllä suoriutuu vähän heikommallakin Cooperin testituloksella. Armeijan konttorihommissa jaksaa varmasti lakisääteiseen sotilaseläkeikään, 55 ikävuoteen asti, jota sitäkin siviilit kadehtivat.

Upseerien erikoiskohtelu olisi paitsi yhteiskunnallisesti väärin, myös taloudellisesti kestämätön vaatimus. Armeijalta vaaditaan lähivuosina satojen miljoonien eurojen säästöjä, mutta niistä huolimatta puolustuksen pitää edelleen olla uskottavaa.

Upseerinkaan kouluttaminen ei ole ilmaista. Esi- ja peruskoulujen sekä lukion jälkeen opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa viitisen vuotta sotatieteen maisteriksi. Noin 35-vuotiaana, jos nuppi kestää ja esimiehet suosittelevat, sotilas komennetaan yleisesikuntaupseerien kurssille.

Vasta sen ja muutaman työvuoden jälkeen upseeri on etevimmillään johtamaan sotatöitä. Ja heti, kun homma vähän sujuu, häivyttäisiin muka rivistä. Siinä, jos missä menisi koulukäynti hukkaan.

Menot