Uutiset

Väkivallan uhka ei kuulu työelämään

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan väkivalta tai sen uhka ovat lähes jokapäiväisiä kokemuksia joissakin ammateissa. Muun muassa sairaankuljettajille häiriökäyttäytyminen on lähes viikottainen riesa. Hoitoon kuljetettavat potilaat ovat joko tuhdissa humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisina. Läheskään jokainen päihteiden ja lääkkeiden sekakäyttäjä ei pysty kontrolloimaan itseään ja aiheuttaa uhkaa ja suoranaisia vaaratilanteita muille ihmisille, myös auttajilleen.

Väkivalta on valitettavan tuttua myös kuntien sosiaalityöntekijöille. Asiakkaiden ahdistus purkautuu ääri-ilmiöinä, vaikka sen perimmäiset syyt olisivat vallan muualla kuin sosiaalitoimiston asiakaspalvelussa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteyteen Hämeenlinnaan hiljattain avatulla päivystyspoliklinikalla on varauduttu väkivaltaan. Poliklinikka on auki ympäri vuorokauden jokaisena päivänä viikossa. Siellä on jatkuvasti läsnä kaksi vartijaa. Tiloihin on rakennettu myös erilliset putkatilat ja selviämisasema. Tällä tavoin varmistetaan muiden potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvallisuus.

Suojautuminen väkivaltaa vastaan tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Se kertoo koruttomasti, millaiseksi arkielämä myös sairaaloissa on mennyt. Niiden ensisijaisena tehtävänä on hoitaa ja parantaa sairaita tai loukkaantuneita, ei ylläpitää turvapalveluita. Niihin ohjautuvat rahat olisivat tosi tarpeen varsinaisessa hoitotyössä.

Mutta muuta vaihtoehtoa ei ilmeisesti ole olemassa, sillä laki työntekijöiden suojelemisesta on yksiselitteinen. Se velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimiin työpaikoilla mahdollisesti esiintyvien tapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemat väkivalta tai uhkailut yleistyivät viime vuosikymmenellä rinnan kovien huumeiden kanssa. Huumeita käyttävä potilas on arvaamaton, vaikka usein väkivalta rajoittuu pelkäksi uhkailuksi. Lisääntynyt alkoholinkulutus ei sekään ennakoi myönteistä kehitystä, pitkäaikaisen suurkulutuksen haitat alkavat vasta tulla esille.

Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse sietää työssään minkäänlaista uhkaa, nollatoleranssi näissä asioissa on asetettava yleiseksi tavoitteeksi.

Väkivalta ei rajoitu yksinomaan hoito- ja sosiaalityöhön. Muun muassa ravintoloissa ja hotelleissa sitä esiintyy silloin tällöin. Väkivallan kanssa joutuvat ammatissaan tekemisiin myös poliisit, vartijat ja palvelualojen työntekijät.

Olisi sinisilmäisyyttä kuvitella, että alkoholiveron nosto tai tehokaskaan huumeiden vastainen työ juurisivat väkivallan tyystin suomalaisesta yhteiskunnasta. Parhaimmillaan ne toki vähentävät viinankulutusta tai huumeiden käyttöä ja kaunistavat sitä kautta väkivaltatilastoja. Ennaltaehkäisevä sosiaali- ja mielenterveystyö, syrjäytymisen ehkäisy, hyvä työllisyystilanne ja ongelmien varhainen tunnistaminen kitkevät väkivaltaa. Tie on hidas ja hankala, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei liene ole olemassa.

Päivän lehti

25.5.2020