Uutiset

Vakuudesta vasta hämärä luonnos

Suomi leikkii Kreikan vakuuksissa tulella, tulittaa arvostettu talouden asiantuntija, professori Vesa Puttonen Turun Sanomissa. Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen pohtii, innostuvatko muutkin EU-maat vaatimaan vakuuksia Suomen vanavedessä.

Arviot ovat synkkiä, rahamarkkinoilla on kuitenkin myös yritetty ymmärtää Suomen tiukkaa linjaa. Vuolaita kehuja Kreikan ja Suomen keskeinen sopimus lainavakuuksista ei voikaan kerätä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitteli tiistaina suomalaisille Suomen ja Kreikan sopimuksen. SDP:n puheenjohtaja oli silmin nähden tyytyväinen ratkaisuun.

Urpilaisen pöydällä ei kuitenkaan ole hänen puheistaan päätellen vasta kuin alustava luonnos vakaussovusta. Suomi ja Kreikka ovat löytäneet vakuuksista mallin, jonka kumpikin osapuoli voi hyväksyä.

Kuten hyvin tiedetään, kysymys ei ole kahden maan välisestä sopimisesta: EU-maiden tulee myös hyväksyä ratkaisu – niiden tulee sulattaa se, että Suomi saa Kreikka-asiassa erioikeudet.

Vakuuksien vaatiminen oli alun perin SDP:n vaatimus, jota hallituksen pääpuolueen kokoomuksen on pakko tukea. Demarit hankkivat itse itselleen kovia paineita, mistä kertoo yksin juuri se, että Urpilaiselle luonnos oli suuri lopullinen ratkaisu.

Vakuuden idea on poikkeuksellinen. Kun Kreikka saa Suomelta 1,5 miljardia euroa, tästä osa palautuu Suomen hallintaan kasvamaan korkoa.

Erityisen älykkääksi ja tehokkaaksi mallia ei voi kehua, koska Kreikka tarvitsee rahaa, jota se tässä mallissa siirtää velan antajalle.

Urpilaisella ei tuntunut olevan tietoa summasta, jonka Kreikka antaa vakuudeksi. Aivan ilmeisesti sopimuksen keskeinen asia on sopimatta. Järjestelyssä on myös muita hämärän peitossa olevia tärkeitä yksityiskohtia.

Voi vain arvailla, millaisen vastaanoton jo pelkkä luonnos saa muissa EU-maissa. Suomi saanee erivapauden, jotta Kreikan ja samalla euron pelastusoperaatio ei vaarantuisi. EU:n johto ja muut EU-maat eivät tätä peliä kuitenkaan hyvällä voi katsoa.

Suomen sooloilu avaa pään vakuuksien vaatimiselle. Jos Suomi, miksi emme myös me saa samanlaisia vakuuksia, kysyvät monet EU-kansalaiset – ja aivan oikeutetusti.

Vastauksessa ei ole paljon kirjoitettavaa. Nyt neuvoteltua mallia ei voi mitenkään ottaa yleiseen käyttöön eurooppalaisen talousahdingon ratkaisussa.

Hallitus vakuuttaa Urpilaisen johdolla, ettei Suomen eriseuraisuudesta seuraa mitään kielteistä. Väite nojaa lähinnä uskoon ja kenties vielä sinisiin silmiin, sillä vasta aika näyttää, mitä tästä Suomelle seuraa.

Yleensä kaikella – varsinkin kansainvälisessä politiikassa – on hintansa. Jos joku hyötyy nyt muun joukon kustannuksella, tilanne on sujuvaa nollata jonkin muun ratkaisun yhteydessä. Miten jatkuvat EU:n maataloustukineuvottelut Suomen näkökulmasta?

Rajut irtiotot kerta kaikkiaan sopivat huonosti ryhmässä toimimisen pelisääntöihin.