Uutiset

Vakuutuspetosta ei saa hyväksyä

Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan vakuutuspetokset ovat yleistymässä. Arvion mukaan suomalaiset vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain petokseen perustuvia korvauksia yli 250 miljoonaa euroa. Mikä on alaston koko totuus petoksista, sitä ei tiedä kukaan. Vakuutusyhtiöt saattavat kaunistella todellisuutta maineensa varjelemiseksi, joten tätä taustaa vasten 250 miljoonaa euroa saattaa olla petosten loppusummaksi liian pieni. Tästä ei ole kuitenkaan missään mielessä epäilystä: Suomessa tehdään aivan liikaa vakuutuspetoksia.

Vakuutusyhtiöt eivät vähättele itse ongelmaa. Keskisuomalaisessa Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton rikoksentorjunnan asiantuntija Risto Karhunen myöntää, että petosten määrä on kasvussa ja siksi tutkittavaa enemmän kuin kukaan ehtii tutkimaan. Vuosittain Suomessa tutkitaan noin 2 500 vakuutusyhtiöille esitettyä korvaushakemusta, joiden arvellaan perustuvan petokseen.

Merkillistä on tapa, jolla suomalaiset suhtautuvat vakuutusyhtiöiltä huijaamiseen. Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton teettämän mielipidekartoituksen mukaan peräti viidennes kansasta enemmän tai vähemmän hyväksyy petokset. Seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista pitää itsestään selvänä, että vahingon sattuessa sen määrää ja laatua on vallan suotavaa liioitella.

Vakuutuksen ottajaa voi tietysti yrittää ymmärtää. Kun suomalainen maksaa vuodesta toiseen auto- ja kotivakuutusta, vahingon sattuessa vakuutuksen ottaja haluaa imuroida – epärehellisin keinoin – niin monta euroa kuin suinkin takaisin vakuutusyhtiöltä omalle tililleen. Helpoin ja houkuttelevin tapa on juuri vahingon suuruuden liioittelu.

On suorastaan surkuhupaisaa, että huijaamista aivan ilmeisesti perustellaan kalliilla vakuutusmaksuilla. Mahtaako kansa tietää myös petosten nostavan vakuutusmaksuja? 250 miljoonan euron petossumma on pois tuskin mistään muualta kuin vakuutusten maksajilta. Vakuutusmaailmassa maksetut korvaukset nostavat ennemmin tai myöhemmin vakuutusmaksuja.

Vakuutusyhtiöt miettivät keinoja petosten torjumiseksi. Yhtiöiden olisi syytä vakavasti miettiä, miten kansa saataisiin tietoiseksi vakuutusyhtiöiden toiminnan perusperiaatteista. Vakuutuspetokseen syyllistyvä huijaa myös itseään.

Vakuutusyhtiöt ovat joutuneet palkkaamaan lisää vakuutusetsiviä. Kymmenessä vuodessa etsivien luku on peräti kolminkertaistunut. Risto Karhusen mukaan etsiviä on alalla edelleen liian vähän. Etsivien määrän raju kasvattaminen ei kuitenkaan ole yksioikoisesti sen paremmin yhtiöiden kuin vakuutuksen maksajien etujen mukaista. On selvää, että etsivien on pakko keskittyä tapauksiin, joissa pelissä ovat suuret korvaussummat.

Vakuutusasioissa jos missä mitataan kansan yleistä rehellisyyttä. Tulevaisuuden kuva näyttää rumalta, jos entistä useampi suomalainen on valmis vakuutusvilppiin vain muutaman kymmenen tai sadan euron hyödyn toivossa ilman pelkoa yöunien häiriintymisestä. Kokonaan oman ryhmänsä muodostavat vakuutusyhtiöiden huijaamiseen keskittyvät ammattirikolliset.

Päivän lehti

2.4.2020