Uutiset

Vakuutusturva vaihtelee liikaa

Monet tiedemiehet ennustavat erilaisten luonnonilmiöiden järkyttävän ihmisten elämää entistä useammin niin meillä kuin maailmallakin. Kyse ei ole vain Aasian katastrofin tapaisista suuronnettomuuksista, vaan paikallisista myrskyistä, rankkasateista ja tulvista.

Viime viikkojen poikkeukselliset luonnonilmiöt ovat tuoreessa muistissa ja tuhoja korjataan edelleen. Tammikuisen Suomen rannikkoseudut ovat yleensä olleet luonnon puolesta vakaita seutuja. Poikkeuksellisten sääolojen sanotaan johtuvan ilmaston lämpenemisestä.

Ihmiskunnan toimien vuoksi maapallon lämpötila on kohonnut ja eräiden ennustajien mukaan Etelä-Suomessa ei kohta enää hiihdetä. Kansainvälinen tiedeyhteisö ei ole ilmastokysymyksissä läheskään yksituumainen.

Kaikki eivät vielä halua tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä talvimyrskyistä tai rankoista sateista. Viikon takaiset vahingot Suomenlahden rannikoilla kohoavat miljooniin euroihin. Vesimassat turmelivat rakennusten ja muun yksityisomaisuuden lisäksi teitä, katuja, viemäriverkostoja sekä satamien laitteita ja rakenteita.

Viime syksyn rankkasateet nostattivat suurtulvia muun muassa Vantaanjokeen ja Pohjanmaalle. Suomessa ei ole kattavaa vakuutusturvaa luonnon aiheuttamien vahinkojen varalle.

Valtio korvaa erillispäätöksin ja tapauskohtaisesti joitakin menetyksiä, vakuutusyhtiöiden käytännöt vaihtelevat melkoisesti. Vakuutusyhtiöillä on nyt näytön paikka. Turhiin saivarteluihin korvauspäätöksiä tehtäessä ei ole mitään syytä.

Kansalaisten riskitietoisuus on viime vuosina kohentunut, vakuutusturvalla on nyt kysyntää. On luonnollista, että yhtiöt käyttävät tilannetta hyväkseen ja tarjoavat tarmokkaasti tuotteitaan. Tavallisen kansalaisen, vakuutusyhtiön asiakkaan on melkoisen mahdotonta tietää vakuutusta ottaessaan, kuinka kattavan turvan hän omaisuudelleen lopulta saa.

On liikaa vaadittu, jos vakuutusehtoja tulkittaessa pitää turvautua juristin apuun. Kysymys on myyntitilanteesta, jossa tietysti kehutaan vakuutusturvaa, mutta aktiivisesti vältetään kertomasta poikkeustapauksista, joissa korvausta ei makseta.

Näin ei kuitenkaan pitäisi menetellä. Koti- ja kiinteistövakuutukset ovat yhtiöille tuottoisia, korvattavia vahinkoja sattuu sittenkin harvoin. Myrskyistä ja tulvista koituvat korvaukset heijastuvat jo lähiaikoina kaikkien vakuutuksenottajien maksuihin. Korotuspaineet ovat varsin kovat. Hyvällä rakentamisella ja kaavoittamisella voidaan vahinkoja jonkin verran estää ennakolta.

Suomalaisten haave omakotitalosta rannalla ei kaikkialla ole mahdollista, jos tulvavahinkoja halutaan välttää. Vahinkoja ei ole perusteita sälyttää markkinataloudessa valtion harteille kuin aivan poikkeuksellisissa tapauksissa.

Vakuutusyhtiöiden on tuotekehitystyössään otettava huomioon kaikki riskit ja tarjottava asiakkailleen yksiselitteisiä vakuutusehtoja, joiden kattavuus näkyy tietysti myös vakuutusmaksuissa. Kansalaisten riskitietoisuus on viime vuosina kohentunut, vakuutusturvalla on nyt kysyntää.