Uutiset

Valitse parempi eines

Hyvä huono eines. Vaikka elintarviketieteiden tohtorin Vera Mikkilän luennon aihe olisi mikä tahansa, hän osaa lopuksi odottaa kysymyksiä yhdestä aihepiiristä.

– Aina kysytään eineksistä.

Ja Mikkilä vastaa, että on olemassa sekä hyviä että huonoja eineksiä.

– Hyvään valmisateriaan pätevät samat kriteerit kuin hyvään kotiruokaan. Molemmissa pitää kiinnittää huomiota suolan, sokerin ja kasvisten määrään sekä rasvan laatuun.

SANA EINES herättää vahvoja tunteita. Useimmiten vastaan.

Elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia miettii, että sumutammeko me toisiamme, kun sanomme, että emme koskaan käytä eineksiä.

– Kaupan hyllyiltä näemme, että valmisruokia on koko joukko ja lisää tulee. Einekset ovat osa nykyaikaista arkiruokaa.

Valmisruoilla on myös oma roolinsa yhteiskunnallisena tasa-arvon airueena.

– Einekset olivat aikoinaan vapauttamassa naisia työelämään, kun kaikkea ruokaa ei enää tarvinnutkaan kotona tehdä alusta saakka itse, Hopia sanoo.

Hän muistuttaa, että valmisruokaan pätee sama perusvastuu miettiä hyviä valintoja kuin muuhunkin ruokaan.

– Olemme itsenäisinä ihmisinä vastuussa siitä, mitä valitsemme. Me myös arvostamme eri asioita. Yksi arvostaa luonnollisuutta, toinen terveellisyyttä, kolmas helppoutta, neljäs tuoreutta. Kaikki sallittakoon.

RUOKAKULTTUURIIN eineksillä on kaksi puolta.

– On hyvä oppia tekemään itse ruokaa, eikä ostaa aina valmiina. Silloin voi tehdä oman makuista ruokaa ja tehdä sitä yhdessä perheen ja lasten kanssa, tutkija Vera Mikkilä Helsingin yliopistosta sanoo.

Toisaalta einekset ovat myös ylläpitäneet ruokakulttuuria.

– Esimerkiksi hernekeitto, maksalaatikko ja verilätyt olisivat todennäköisesti kuolleita ruokalajeja, ellei niitä valmistettaisi teollisesti, Mikkilä sanoo.

KUN valmisruokateollisuusyhdistyksen asiamies Elisa Piesala ostaa valmisruokaa, hän itse kiinnittää huomiota valmisruoan tuottajan nimeen ja osoitteeseen.

– Hyvä valmisruoka on myös tuoretuote ja parhaimmillaan lähellä tai ainakin Suomessa tuotettua, Piesala sanoo.

Hän muistuttaa, että hyvästä laadusta joutuu usein maksamaan vähän enemmän.

– Suomessa valmistetut valmisruoat ovat turvallisia ja kaikki kuluttajat voivat syödä niitä turvallisin mielin. Yritykset itse valvovat tuotteiden turvallisuutta omavalvonnallaan. Tämän lisäksi Suomessa toimii suunnitellusti, ammattimaisesti ja avoimesti raportoitu elintarvikealan viranomaisvalvonta, Piesala sanoo.

RISKEJÄ VOI syntyä yksipuolisesta kulutuksesta, oli se sitten valmisruokaa tai kotiruokaa. Silloin estyy monipuolinen ravintoaineiden saanti.

Elisa Piesala huomauttaa, että mikrobiologisia tuoteturvallisuusriskejä saattaa syntyä, jos kylmäketju katkeaa.

– Eli syödään lämpimässä säilytettyjä ja yli päiväyksen menneitä tuotteita. Tosin nämä riskit ovat harvinaisia.

Ihmiset tarvitsevat ruoasta hiilihydraatteja, proteiineja, rasvaa ja energiaa sekä kuituja, kivennäisaineita ja vitamiineja.

– Valmisruoissa yleensä on näitä kaikkia. Suhteet vaihtelevat raaka-aineiden ja koostumuksen mukaan. Valmisruokaa voi myös tuunata mieleisekseen, vaikka lisäämällä kasviksia, lihaa tai ravitsevaa juomaa, Elisa Piesala sanoo.

Elintarviketieteiden tohtori Vera Mikkilä muistuttaa, että kokonaisuus ratkaisee.

– Täydellisyyttä ei olekaan. Terveystietoisellekin riittää, että syö riittävän terveellisesti. Jos yhdessä ateriassa onkin reippaanlaisesti sokeria, voi skarpata muilla aterioilla.

Asiasanat

Päivän lehti

29.3.2020