Uutiset

Väljästi omakotitalossa vai tiiviisti yksiössä

Osa yksinään asuvista hämeenlinnalaisista asuu hyvin väljästi, mutta on kaupungissa muutama suurperhekin, jotka asuvat yksiössä.

Kiinteistömaailman yrittäjän Raija Niemisen mukaan väljyys selittyy osin sillä, että täällä asuu paljon yksinäisiä, esimerkiksi leskiä, mutta myös aikuisia pariskuntia, jotka ovat jääneet asumaan perheen omakotitaloon sen jälkeen, kun lapset ovat lähteneet kotoa.

-Omakotitaloista muutetaan pois yleensä vasta siinä vaiheessa, kun rahkeet eivät enää riitä sen ylläpitoon, Nieminen toteaa.

Omakotitaloissa asuu 38, rivitaloissa 16 ja kerrostaloissa 44 prosenttia hämeenlinnalaisista.

Huoneistokeskuksen myyntipäällikön Harri Heinosen mukaan Hämeenlinnassa ei ole kovin monta suurta omakotitaloa. Asuntomessualueella on muutama 300 neliön talo, ja koko kaupungin alueella niin isot talot ovat kahden käden sormilla laskettavissa.

-Voisi varmaan kysyä, ovatko ne ollenkaan tavallisen perheen taloja.

Tilastojen mukaan yli 75 prosenttia hämeenlinnalaisista kotitalouksista on yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Heinosen mukaan kerrostalokaksiot ja -kolmiot ovatkin kysytyimpiä asuntoja.

-Asunnon hinta tai vuokra ja asumiskustannukset ovat ratkaiseva tekijä, Heinonen toteaa.


Mökkikin kuuluu asuinneliöihin

Vuokra-asuntoja välittävän Vuokraturva oy:n hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mielestä tarpeettoman isoista asunnoista tulee tulevaisuuden katumaastureita.

Hänen mielestään katumaasturit kuuluvat maastoon, eivät sileille teille. Sama asunnoissa: tarpeettoman iso asunto kuluttaa liikaa energiaa.

Metsolan mielestä on turha puhua siitä, että suomalaiset asuisivat ahtaasti.

-Joka toisella suomalaisella on käytössään kesämökki ja niillä vietetään paljon aikaa. Kaupunkiasunto voi olla pieni, mutta myös mökki pitäisi ottaa huomioon, kun puhutaan asumisneliöistä.

Metsolan mukaan valtaosa suomalaisista tavoittelee isoa taloa, mutta niiden rakentamiseen pitäisi suhtautua maltillisesti.

-Tänä päivänä nuori pari muuttaa suoraan isoon omakotitaloon, vaikkei heillä olisi vielä lapsiakaan. Se on kestämätön tie.


Enemmän yksiöitä yksinasuville

Energiankulutus täytyy saada pienenemään ja siihen päästäisiin asumalla tiiviimmin. Metsolan mukaan lisätilaa tarvitsee vain lapsiperhe ja sekin vaihe on vain parinkymmenen vuoden siivu elämästä.

-Vanhempana tilan tarve taas vähenee.

Pienistä asunnoista on pulaa ja ne ovat kalliita. Siksi ne päätyvätkin sijoittajien omistukseen.

-Sijoittajat hamstraavat itselleen sitä, mistä on pulaa. Jos pieniä asuntoja tehtäisiin enemmän, ne eivät olisi niin kalliita. On kummallista, että ihmiset eivät ole vihaisempia pienten asuntojen pulasta.

Metsolan mielestä kaavoittajien pitäisi nähdä, että maailma on menossa kompaktimpaan suuntaan, eikä yhteiskunnan pitäisi estää ihmisiä asumasta tiiviisti.

-City-asunto kuuluu keskustoihin. Hauhon pellon laitaan on hullua rakentaa 20 neliön yksiötä.

Helsingissä rakennettavat talot alkavat olla lähes poikkeuksetta passiivitaloja. Metsolan mukaan rakentamisessa pitäisi ottaa huomioon vuodenaikojen vaihtelut. Passiivitalot lämpenevät talvella kätevästi ihmisten ja koneiden avulla.

-Sama lämpö syntyy kuitenkin myös kesällä, ja silloin joudutaan turvautumaan jäähdytysjärjestelmiin. Energiatehokkuudesta ei voi juuri puhua. (HäSa)