fbpx
Uutiset

Valko-Venäjän Lukashenka ryhtyi Putinin aseveljeksi sanasodassa ja pullistelee sotaharjoituksissa

Ukrainan rajalla pidettävät yhteiset sotaharjoitukset herättävät huolta lännessä, mutta Itä-Euroopan politiikan tutkijan mukaan Valko-Venäjä ei ole ryhtynyt pelkäksi Venäjän käsikassaraksi.
Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan katsotaan pönkittävän vuoden 2020 kansannousussa heikentynyttä asemaansa Kremlin avulla.
Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan katsotaan pönkittävän vuoden 2020 kansannousussa heikentynyttä asemaansa Kremlin avulla. Lehtikuva// AFP / YEVGENY BIYATOV

Ukrainan rajalle kasatut venäläissotilaat ja Venäjän vaatimukset turvatakuista ovat tuoneet monen mieleen kylmän sodan kaiut. Näitä menneisyyden haamuja manataan esiin myös Valko-Venäjällä järjestettävissä Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisissä sotaharjoituksissa.

Valkovenäläiset ja venäläiset ovat jo tehneet yhteisiä joukkojen siirtelyharjoituksia, ja torstaina alkavat toisen vaiheen 10 päivää kestävät harjoitukset, kertoo venäläinen uutistoimisto Tass. Maat kertovat harjoittelevansa ulkoisen uhkan torjuntaa lähellä rajaa. Valko-Venäjän mukaan harjoituksissa valmistaudutaan torjumaan rajan ylittäviä “aseistautuneita jengejä”.

Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton arvion mukaan Valko-Venäjän harjoituksiin osallistuu noin 30  000 venäläissotilasta. Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan katsotaan pönkittävän vuoden 2020 kansannousussa heikentynyttä asemaansa Kremlin avulla.

Tilannetta seuraa huolissaan Valko-Venäjän opposition johtajiin kuuluva Svjatlana Tsihanouskaja, jonka uskotaan yleisesti voittaneen Valko-Venäjän vuoden 2020 vilpillisinä pidetyt presidentinvaalit. Lukashenkan hallinto murskasi vaaleista seuranneen kansanliikkeen voimatoimin, minkä vuoksi oppositio on joko vankilassa, piilossa tai Tsihanouskajan tapaan maanpaossa.

–  (Lukashenka) menetti silloin legitimiteettinsä kaikkien maiden silmissä, Kreml on nyt hänen ainoa liittolaisensa. Antamalla maamme näitä sotilasharjoituksia varten hän maksaa velkaansa Kremlille, joka auttoi häntä selviämään vuodesta 2020. Nyt hän haluaa näyttää, ettei ole yksin, vaan hänellä on Kreml tukenaan, Tsihanouskaja kertoo puhelimitse STT:lle.

Tsihanouskajan mukaan oppositiossa pelätään nyt, että Lukashenka “luopuu pala kerrallaan maamme suvereniteetista”.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lukashenka sylkee tulta ja tulikiveä länttä kohtaan

Lukashenka on säestänyt sotaharjoituksia tulikivenkatkuisella retoriikalla. Vuotuisessa puheessaan tammikuun lopulla hän syytti länsimaita siitä, että ne yrittävät “hukuttaa venäläisukrainalaisen veljeyden vereen” ja vakuutti, että Valko-Venäjä käy sotaan Venäjän rinnalla, jos Venäjää vastaan hyökätään.

–  Halusivat muut tahot mitä tahansa, me tuomme Ukrainan takaisin slavismin syleilyyn. Olemme sitoutuneet tekemään sen, Lukashenka sanoi puheessaan Minskissä Washington Postin mukaan.

Tsihanouskajan mukaan Lukashenka hakee puheillaan ulkoisia vihollisia, koska kaikki maan sisäiset viholliset on joko ajettu maanpakoon tai vangittu.

Suomessa Ulkopoliittisen instituutin (Upi) Itä-Euroopan politiikkaa seuraavan tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan lähempi integraatio Venäjän kanssa on toistaiseksi kuitenkin Lukashenkalle vain retoriikkaa ja symbolisia eleitä. Kyse on Lukashenkan herkästä tasapainoilusta Venäjän-suhteessaan.

–  Retoriikan pointtina on antaa Venäjälle jotain. (Lukashenkalla) on yhä valtamonopoli maassaan, eikä hän halua liikkua kohti lähempää integraatiota Venäjän kanssa, mutta hän haluaa voimistaa liittolaisuutta retorisesti. Hän kopioi sen, mitä Putin sanoo osoittaakseen heidän olevan yhtä mieltä, mutta ei mene sen pidemmälle. Toistaiseksi tämä on riittänyt Venäjälle, Niznhikau sanoo.

Tutkijan mukaan toistaiseksi ei näy merkkejä siitä, että Valko-Venäjä olisi luopumassa itsenäisyydestään ja alistumassa pelkäksi Venäjän voimapolitiikan käsikassaraksi. Tämän voi nähdä siitä, että sotaharjoituksia lukuun ottamatta Lukashenkan vihamielisyys Ukrainaa kohtaan ei ole vielä yltänyt sanoista tekoihin.

–  Hän ei halua edes harkita Valko-Venäjän ottavan käyttöön pakotteita Ukrainaa vastaan tai sulkevan ulkomaankauppaa. Minusta tämä kertoo paljon hänen ajattelustaan tästä tilanteesta, Niznhikau sanoo.

“Älkää sulkeko silmiänne”

Lännessä on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka erilaisen suhtautumisen Lukashenka on ottanut tuoreimpaan Ukrainan kriisiin kuin vielä vuonna 2014, jolloin Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Lukashenka esiintyi tuolloin puolueettomana välittäjänä eikä tunnustanut Krimiä osaksi Venäjää.

Sittemmin Lukashenka on sanonut viime vuoden lopulla Krimin kuuluvan oikeudellisesti Venäjälle, ja ääni on muutenkin muuttunut kellossa. Kansannousun katsotaan heikentäneen Lukashenkan asemaa.

Svjatlana Tsihanouskajan mukaan sotaharjoituksissa on kyse psykologisen paineen luomisesta naapureiden suuntaan. Hän pitää harjoituksia ja aggressiivista retoriikkaa Ukrainan suuntaan tapana vetää länsivaltojen huomio pois Valko-Venäjän sisäisistä ongelmista, kuten valtavasta määrästä poliittisia vankeja.

–  Älkää sulkeko silmiänne siltä, mitä tapahtuu Valko-Venäjän sisällä, oppositiojohtaja sanoo ulkomaalaisille.

Yhteisten sotaharjoitusten on määrä päättyä 20. helmikuuta, mutta ne eivät ole maiden mukaan jäämässä ainoiksi laatuaan. Venäjän mukaan yhteisharjoituksia on suunniteltu tälle vuodelle yli 20 kappaletta. Huolta ulkomailla herättää kysymys siitä, ovatko venäläisjoukot lähtemässä Valko-Venäjältä vai jäämässä pidemmäksi aikaa.

–  Sellainen riski on olemassa, mutta Valko-Venäjän kansa ei tätä tule nielemään. Valko-Venäjä on perustuslaillisesti puolueeton maa, hallinnon toimista huolimatta. Nämä harjoitukset ovat mittakaavaltaan ennen kuulumattomia, ja nyt onkin kiinnitettävä huomiota helmikuun 20. päivään, jolloin venäläisjoukkojen olisi poistuttava, Tsihanouskaja sanoo.

Tutkija: Lukashenkalla yhä vallan narut käsissään

Upin Ryhor Nizhnikau ei usko siihen, että venäläisjoukot olisivat jäämässä maahan pidemmäksi aikaa.

–  Ei, mitä tulee näihin sotilasharjoituksiin, uskon (venäläisjoukkojen) lähtevän maasta, tutkija sanoo.

Hänen mukaansa Lukashenkan ote Valko-Venäjän hallinnosta on yhä vahva eikä Venäjällä käytännössä ole mahdollisuutta kaapata valtaa naapurimaan hallintokoneistossa. Venäjällä ei näytä myöskään olevan mielessä seuraajaehdokasta Lukashenkalle.

–  Lukashenkan asema on heikentynyt, mutta hänellä on yhä kaikki vallan narut käsissään. Vaikka puhetta on, että hän olisi Kremlin taskussa, se ei ole totta. Venäjä ei ole yrittänyt luoda omaa poliittista valtaperustaansa Valko-Venäjälle. Lukashenka hallitsee koko (Valko-Venäjän) poliittista eliittiä ja valtion instituutioita.

Niznhikaun mukaan Lukashenkan ja Venäjän välillä vallitsee molemminpuolinen riippuvuussuhde. Yhtäältä Lukashenka romahtaisi ilman Venäjältä saamaansa tukea, mutta toisaalta Venäjällä ei ole varasuunnitelmaa Valko-Venäjän tulevaisuudelle Lukashenkan korvaamiseksi. Vallitsevan tilanteen säilyttäminen on siis Venäjän edun mukaista.

Venäjä tuskin myöskään haluaa lisätä Valko-Venäjän hallinnon vaihtamista jo muutenkin täynnä olevalle lautaselleen, tutkija huomauttaa. Lukashenka myös tietää tämän, mikä on antanut Valko-Venäjän johtajalle itsevarmuutta.

Lukashenka kirjoittaa uusiksi perustuslakia

Venäläisjoukkojen läsnäolon pidentyminen varjostaisi myös 27. helmikuuta Valko-Venäjällä perustuslain uudistuksesta pidettävää kansanäänestystä, jota oppositio nimittää “niin kutsutuksi” kansanäänestykseksi.

–  Valko-Venäjän kansa ei tätä äänestystä halunnut, he halusivat uusia vapaita vaaleja. (…) Ulkomaisten joukkojen läsnäolo maassa tekisi luonnollisesti todellisesta vaaliprosessista mahdottoman. Siksi pidämme tarkasti silmällä venäläisjoukkoja, Tsihanouskaja sanoo.

Perustuslaillisessa äänestyksessä Lukashenka hakee kansaltaan ainakin näennäistä hyväksyntää uudelle hallintorakenteelleen, jossa niin kutsuttu Yleisvalkovenäläinen kansankokous virallistetaan perustuslaissa maan parlamentin rinnalla toimivaksi hallintoelimeksi.

Uudistuksen katsotaan turvaavan Lukashenkan valtaa ja sulkevan oppositiota pois tulevaisuuden presidentinvaaleista. Uusi perustuslaki edellyttää muun muassa sitä, että presidentinvaaleissa ehdolle asettunut on asunut maassa keskeytyksettä 20 vuotta. Näin ollen Tsihanouskaja ja muut maanpakoon ajetut oppositiojohtajat suljettaisiin ulos kisasta.

Perustuslain uudistuksen myötä Valko-Venäjä myös luopuu virallisesta puolueettomuudestaan ja lupauksesta pysyä ydinaseettomana alueena, mitä on pidetty myönnytyksenä Venäjälle. Lukashenka on jo kommentoinut, että venäläisiä ydinaseita voitaisiin tuoda Valko-Venäjälle, jos Yhdysvallat siirtää ydinaseitaan Saksasta Itä-Eurooppaan.

Menot