Uutiset

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja: Vallanvaihdos tai yleislakko

Oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vaatii, että Valko-Venäjää 26 vuotta hallinnut Aleksandr Lukashenko luopuu vallasta 25. lokakuuta mennessä, tai maassa järjestetään yleislakko. Tutkijan mukaan yleislakko on kuitenkin epätodennäköinen. Uhkauksen taustalla voi olla se, että Tsihanouskajan asema oppositiojohtajana heikentyy.
Svjatlana Tsihanouskaja nousi opposition kärkiehdokkaaksi hieman ennen elokuun 9. päivän presidentinvaaleja. Valko-Venäjän protestiliikkeen voima on kuitenkin ruohonjuuritasolla, tutkija sanoo. Kuva: epa08722724
Svjatlana Tsihanouskaja nousi opposition kärkiehdokkaaksi hieman ennen elokuun 9. päivän presidentinvaaleja. Valko-Venäjän protestiliikkeen voima on kuitenkin ruohonjuuritasolla, tutkija sanoo. Kuva: epa08722724

Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aleksandr Lukashenkon on luovuttava vallasta lokakuun 25. päivään mennessä, tai maassa aloitetaan yleislakko 26. lokakuuta. Näin uhkasi Valko-Venäjältä Liettuaan paennut oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja tiistaina.

Tsihanouskaja toisti vaatimukset, joita oppositio on toistanut elokuun 9. päivän vilpillisinä pidetyistä presidentinvaaleista lähtien: Lukashenkon on luovuttava vallasta, väkivallan on loputtava ja poliittiset vangit on vapautettava.

Retoriikka on kuitenkin aiempaa kovempaa.

Uhkaus voi kieliä siitä, että Tsihanouskajan asema oppositiojohtajana on heikkenemässä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ryhor Nizhnikau. Protestiliikkeen nykyinen aalto on hiipumassa, ja Tsihanouskajan on pidettävä yllä tähtihetkeään.

Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet kymmenen viikkoa. EU on asettanut Valko-Venäjän vaalivilpistä ja mielenosoittajiin kohdistetusta väkivallasta vastuullisille virkamiehille pakotteita ja julistanut, ettei se pidä Lukashenkoa maan laillisena presidenttinä. Lukashenkoa tämä ei ole hetkauttanut.

Sen sijaan hallinto kovensi protestiliikkeen vastaisia otteitaan entistä näkyvämmin tiistaina, kun Valko-Venäjän poliisi luvan käyttää tappavia aseita mielenosoittajia vastaan.

– Ihmiset alkavat menettää uskoaan siihen, että voisivat voittaa taistelun hallintoa vastaan nykyisissä olosuhteissa.

Tsihanouskajaa äänestettiin siksi, että hän ei ole Lukashenko

On kyseenalaista saisiko Tsihanouskaja toteutettua laajamittaisen lakon. Hänellä on tukea EU-maissa, mutta ei infrastruktuuria tai tukea valkovenäläisissä organisaatioissa, joita tarvittaisiin yleislakon liikkeellepanoon, Nizhnikau sanoo.

Tsihanouskaja ryhtyi presidenttiehdokkaaksi miehensä Siarhei Tsihanouskin tilalle ilman aiempaa poliittista kokemusta sen jälkeen, kun tämä pidätettiin elokuussa. Kun viimeiset uskottavat Lukashenkon haastajat, Viktor Babarika ja Valeri Tsepkalo työnnettiin presidenttikilvasta ulos, Tsihanouskaja nousi kärkiehdokkaaksi.

Tsihanouskajaa äänestettiin presidentinvaaleissa siksi, että hän ei ole Lukashenko. Vaikka virallinen vaalitulos antoi Lukashenkolle noin 80 prosentin äänisaaliin, Tsihanouskajan uskotaan todellisuudessa saaneen selvästi enemmän ääniä.

Hän kuitenkin pakeni perheineen Liettuaan heti vaalien jälkeen.

Nizhnikaun mukaan Tsihanouskajan päätöstä ymmärretään Valko-Venäjällä, mutta se silti vahingoitti häntä poliittisesti.

Esimerkiksi oppositiojohtaja Maria Kalesnikava sai kansan suosion taakseen erityisesti sen jälkeen, kun tämä yritettiin muiluttaa Valko-Venäjältä Ukrainaan ja lopulta pidätettiin syyskuun alussa. Kalesnikava oli repinyt passinsa, ja näin valinnut mieluummin vankilan kuin maanpaon.

– Tsihanouskaja ikään kuin ampui itseään päätöksellä jalkaan.

Lukashenko vieraili lauantaina vangittujen oppositiojohtajien, muun muassa Babarikan ja Tsihanouskin, luona minskiläisessä vankilassa. Tällä saattaa Nizhnikaun mukaan olla vaikutusta Tsihanouskajan uhkauksen taustalla. Tsihanouskaja voi pelätä, että Lukashenko tekee sopimuksen toisen oppositiojohtajan kanssa tilanteen rauhoittamiseksi.

– Tapaaminen osoitti, että Lukashenko on valmis laatimaan sopimuksen oppositiojohtajien kanssa.

Mikäli lakkouhkaus ei saa vastakaikua Valko-Venäjältä, Nizhnikaun mukaan pitkällä tähtäimellä EU-maat voivat alkaa harkita uudelleen tukeaan Tsihanouskajalle.

Protestiliike ruohonjuuritason toimintaa

Kyse ei ole vain Tsihanouskajan henkilökohtaisesta suosiosta.

Mielenosoitukset ovat olleet oppositiojohdosta riippumatonta ruohonjuuritason kansalaistoimintaa. Niillä ei ole ollut johtajaa, vaikka koordinaationeuvoston jäsenet ovatkin kannustaneet ihmisiä kaduille.

Toisin sanoen oppositio yrittää johtaa ulkomailta käsin liikehdintää, joka on alun alkaenkin ollut hyvin autonominen.

– Periaatteessa mitä vain voi tapahtua. En kuitenkaan usko, että yleislakkoa järjestetään. Maan taloustilanne heikkenee, ja ihmiset pelkäävät töidensä menettämistä.

Mitä 25. lokakuuta sitten tapahtuu? Todennäköisesti Lukashenko ei luovu vallasta, jolloin Tsihanouskajan uskottavuutta johtajana mitataan lakkoilevien ihmisten määrässä seuraavana päivänä.

Vaikka ihmiset menisivät normaalisti töihin 26. lokakuuta, se ei tarkoita, että protestiliike olisi ollut turha tai kuopattu.

Protestiliikkeessä ei ole kyse oppositiojohtajista, vaan kansalaisoikeuksien ja demokratian vaatimuksesta. Valkovenäläisten luottamus hallintoa kohtaan on menetetty, ja edessä lienee pitkään kytevä protestimieliala, joka voi hiipua ja leimahtaa herkästi uusiin liekkeihin.

Heitä Valko-Venäjän johto on tavannut vaalien jälkeen

Svjatlana Tsihanouskaja

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki

EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Josep Borrell

Ranskan presidentti Emmanuel Macron

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto

Saksan liittokansleri Angela Merkel

Slovakian presidentti Suzana Tsaputová

Aleksandr Lukashenko

Venäjän presidentti Vladimir Putin

Venäjän pääministeri Mihail Mishustin

Venäjän puolustusministeri Sergei Lavrov

Venäjän suurlähettiläs Valko-Venäjällä, Dmitry Mezentsev

Kiinan suurlähettiläs Valko-Venäjällä, Cui Qiming

Leningradin alueen kuvernööri Alexander Beglov

Lähde: tut.by/ Reuters

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic