Uutiset

Analyysi: Valko-Venäjän "tohvelivallankumous" jatkuu – Sitkeään poliittiseen umpisolmuun liittyy niin Venäjä kuin EU:kin

"Samalla kun Lukashenko neuvottelee Venäjän kanssa, hän aikoo pitää itäisen naapurin mahdollisimman kaukana Minskistä. EU taas ei kykene tekemään konkreettisia päätöksiä asiassa."
Arto Luukkanen, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Helsingin yliopistosta. Kuva: Compic / Pekka Sipola
Arto Luukkanen, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Helsingin yliopistosta. Kuva: Compic / Pekka Sipola

Ennen Valko-Venäjän presidentinvaaleja näyteltiin mielenkiintoinen episodi, jossa presidentti Aleksandr Lukashenko pidätti venäläisiä palkkasotilaita ja syytti Venäjää sotilaskaappauksesta. Tämän jälkeen hän antoi haastattelun, jossa hän ylisti presidentti Putinia ”vanhemmaksi veljeksi”

Vaalit käytiin varsin rauhallisesti. Tulosten jälkeen on kuitenkin syntynyt massiivisia mielenosoituksia, joista käytetään nimeä ”tohvelivallankumous” niiden rauhanomaisen luonteen takia.

Mielenosoitusten uhka on pakottanut Lukashenkon käymään neuvotteluja Venäjän kanssa siitä voivatko sen joukot tulla suojelemaan maata ”Naton ulkoista uhkaa vastaan”.

Lukashenko on ollut taitava peluri, mutta Venäjä vaatii lojaaliutta

MuodollisestiValko-Venäjä ja Venäjä muodostavat yhdessä valtioliiton, mutta Lukashenkolla ei ole halua saattaa valtioliitto-sopimusta loppuun. Lukashenko ei halua olla oblastin ensimmäinen sihteeri vaan täysivaltainen presidentti ja on useasti ilmoittanut, että hän lähtee presidentinpalatsista vain jalat edellä.

Venäjä taas edellyttää Valko-Venäjältä ja muilta sen läheisiltä naapureilta ”kasarmilojalismia” eli tottelevaisuutta ja alistumista.

 


Lukashenko on ollut tähän saakka taitava peluri.


 

Lukashenko on ollut tähän saakka taitava peluri. Hän pidätti elokuun alussa ryhmän venäläisiä palkkasotilaita. Näyttää siltä, että tällä joukolla oli tarkoitus toimia hybridisodan ensimmäisenä portaana Minskissä ja ehkä pyrkiä nopeaan sotilasvallankaappaukseen.

Tästä kaappauksesta ei tullut mitään, joten vaalit pidettiin ja Putin onnitteli pitkin hampain Lukashenkoa vaalivoitosta.

Verilöyly voi antaa Venäjälle mahdollisuuden sekaantua Valko-Venäjän tilanteeseen

Vaalien rehellisyys on kyseenalainen, vaikka on todettava, että esimerkiksi Valko-Venäjän maaseudulla Lukashenkolla on vahva kannatus. Protestit ovat keskittyneet kaupunkeihin ja erityisesti Minskiin.

Protesteissa Lukashenkon hallinto on käyttänyt tyypilliseen tapaansa tyrannimaisia otteita, mutta pyrkinyt välttämään vuoden 2014 Ukrainan Maidanin kaltaista verilöylyä. Se antaisi Venäjälle mahdollisuuden sekaantua Valko-Venäjän tilanteeseen tai sitten se voisi käynnistää vallankumouksen.

Samaan aikaan on turvauduttu neuvotteluihin Venäjän kanssa. Hyvien suhteiden merkiksi Lukashenko lähetti viime viikolla vangitut palkkasotilaat takaisin Moskovaan.

Lukashenko on myös mobilisoinut rajoilleen joukkoja osoittamaan sitä, että hän aikoo pysyä vallassa ja vastustaa ”Naton interventiota”.

Ratkaisu voi siirtyä katuparlamentille

Lännen suhtautuminen on ollut äärimmäisen sekava. EU vaatii ”todellisten vaalitulosten” julkistamista ja pakotteita. EU:lle sopisi sopuisa ”Maidan”, eli vallankumous ilman Venäjän asioihin puuttumista, mutta Lukashenko ei aio alistua siihen. Lisäksi Puola ja erityisesti Unkari aikovat estää pakotteet.

Lukashenko syyttää länttä uhkaavasta aggressiosta ja spekuloi Venäjän avun avulla. Toisaalta, Venäjällä on jo vaadittu, että läntinen naapuri hoidetaan sotilaallisesti. Tämä olisi kuitenkin uhkapeliä, sillä vieraiden joukkojen lähettäminen Minskiin yhdistäisi niin opposition kuin myös vallan kannattajat yhteen.

 


Ratkaisu voi siirtyä nyt katuparlamentille, jonka ainoana poliittisena vaatimuksena on Lukashenkon ero.


Lukashenko ei aio huhuista huolimatta paeta maasta tai pyytää virallisesti Venäjää apuun. Se olisi hänelle poliittinen itsemurha. Venäjä ei voi sallia Maidan-vaihtoehtoa sillä se pelkää, että seuraavan kerran sitä sovellettaisiin Moskovassa.

Tuloksena on sitkeä poliittinen umpisolmu, jossa mielenosoittajien mukilointi ja pidätykset jatkuvat. Samalla kun Lukashenko neuvottelee Venäjän kanssa, hän aikoo pitää itäisen naapurin mahdollisimman kaukana Minskistä. EU taas ei kykene tekemään konkreettisia päätöksiä asiassa.

Ratkaisu voi siirtyä nyt katuparlamentille, jonka ainoana poliittisena vaatimuksena on Lukashenkon ero.

Kirjoittaja on dosentti ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Helsingin yliopistosta.

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic