Kolumnit Uutiset

Valkoinen nahkasohva metsätiellä

Hei sinä, joka olet kuljettanut vanhan valkoisen nahkasohvasi metsään! Kannoitko sen sinne kaverin kanssa vai ajoitko paikalle autollasi, sohva ehkä peräkärryssä? Sienestysreissulla sohvaasi törmänneenä toivon, että olisit kiikuttanut soffasi suoraan jätteidenkäsittelyyn eli vanhanaikaisesti sanottuna kaatopaikalle.

Sohvan paikka ei nimittäin ole metsätien laidalla. Eikä entisen television paikka ojassa bussipysäkin kupeessa. Kaljatölkki ei kuulu kuusen alle, eikä rikottu lasipullo rantakivikkoon. Metsässä kompastelee usein retkiroskiin, joskus jopa kotitalouksien jätteisiin.

Mökkiviikonlopun jälkeen roskapussista pääsee näpsästi eroon lennättämällä se autosta ulos. Kuka muistaa sunnuntai-iltana, että vähäinenkin roskaaminen on rikkomus ja siitä voi napsahtaa sakko?

Autonraadot, öljytynnyrit ja rakennusjäte ovat jo ympäristörikos. Ne pilaavat ympäristöä ja maaperää vakavalla tavalla. Vanha menopeli ja ruostunut traktori riihen takana olivat vielä parikymmentä vuotta sitten yleinen näky maaseudulla, mutta nurkat ovat siistiytyneet. Piikkilankakerätkin alkavat olla kadonnutta kansanperinnettä.

Kylien ja taajamien yhteiset roskalaatikot eli aluejätepisteet pursuavat liian usein kaikkea muuta kuin tavallista kotitalousjätettä. Rikki rätsähtäneet tuolit, puhkipalaneet grillit, kolhitut lastulevyhyllyt ja sammuneet loisteputket jätetään surutta roskalaatikon viereen. Joissakin kunnissa kylien yhteisistä jätepisteistä on luovuttu, koska tavallisten kotitalousroskien sijasta niihin kannetaan kaatopaikkakamaa.

Kotipuolessani Pirkanmaalla aluejätepiste on tarkoitettu kodin tai kesämökin päivittäiselle jätteelle, muu on vietävä jäteasemalle. Yhteisen roskiksen siisteys on myös jokaisen kyläläisen asia.

Aluejätepisteiden ekopisteisiin saa viedä kierrätettävää jätettä: lasia, metallia ja paperia. Jos tekeminen loppuu, voi ekopisteellä lajitella ajankulukseen muiden tuomia roskia. Jos ei muuta, niin lasinkeräysastiasta löytyy peltisiä kurkkupurkkeja tai metallinkeräyslaatikkoon on pudotettu pattereita.

Ihmiset roskaavat, vaikka jätteistä pääsee nykyään järjellisesti eroon huomattavasti helpommin kuin joskus ennen. Ei tarvita tunkioita talon takana eikä epämääräisiä rojuilla täytettyjä rotikoita tontin nurkalla. Jätehuolto pyörii sutjakkaasti pienellä vaivannäöllä ja kohtuullisilla maksuilla.

Hämeenlinnan seudulla Karanojan jätteidenkäsittelyalue ottaa vastaan sohvat ja sähköromut, metallin, lasin sekä rakennusjätteen. Ja paljon muuta. Hyötyjätepisteisiin saa työntää ilmaiseksi lasit, pienmetallit ja paperit.

Jätettä ei tarvitse varastoida omiin nurkkiin eikä heittää luontoon. Kun sen sohvankin joku sai rahdattua kotoa metsään ja hylättyä sinne, niin varmasti sen olisi saanut kuljetettua samalla vaivalla jäteasemalle.

Päivän lehti

25.1.2020