Kolumnit Uutiset

Valkoisen kansallisjuoman musta puoli

Aina kun mä maitoo juon, mä muistan sut ja hetket nuo…

Siinä samassa silmiin piirtyy kansallisromanttinen kuva maalaismaisemasta, jossa vaalea, pitkähiuksinen nainen jättää hyvästit pellavapäiselle miehelle. Nainen istahtaa valkoisen auton takapenkille ja mies lupaa lähettää hänelle maitoa kaupunkiin, koska ei osaa kirjeitä kirjoittaa.

Ote on suoraan Valion 1980-luvun mainoksesta.

Erinomainen esimerkki tehokkaasta mainoksesta, joka iskostui suoraan kasarilapsen tajuntaan.

Suomalaiset juovat maitoa enemmän kuin yksikään toinen kansa.

Keskimäärin suomalainen juo sitä 127 litraa vuodessa. Luku on vain keskiarvo ja tarkoittaa sitä, että jotkut meistä juovat valkoista juomaa ihan mielettömiä määriä.

Meidät on suorastaan tietämättämme opetettu juomaan maitoa. Toukokuussa ilmestynyt Image kertoo, että Maitopropagandatoimisto perustettiin jo vuonna 1929. Sen missio oli tuottaa ”selkeän puolueetonta maitopropagandaa”.

Tämä puolueeton maitopropaganda on kelvannut ainakin kouluille ja puolustusvoimille.

Asiantuntijat esittelivät vuonna 1936 radiossa maidon ”terveellisyyttä ja sopivaisuutta ihmisruoaksi”.

Ajattele, jos nyt jokin teollisuudenala pitäisi Ylessä omaa ohjelmaansa ja kansa vain nyökyttelisi tyytyväisenä.

Harva koululainen tai koululaisen vanhempi edes tietää olevansa koulumaitotuen asiakas.

Maaseutuviraston nettisivuilta selviää, että tuki määräytyy oppilaiden kulutuksen mukaisesti. Enimmillään tukea voi saada 2,5 dl:lle oppilasta ja koulupäivää kohden.

Tuen saaminen toki myös edellyttää, että koulumaitotukijulisteen on oltava koulussa pysyvästi esillä ja nimenomaan pääsisäänkäynnin yhteydessä.

Maitoon ja maidontuotantoon liittyy varsin paljon myyttejä. Eihän maidossa ole mitään väärää?

Apilaniityillä laiduntava suomalainen lehmä kasvattaa lutuisia vasikoita, kun emolle itselleen sopii. Siinä ohessa myös ihmiset saavat laseihinsa maitoa?

Tällä ihanan idyllisellä kuvalla ei taida olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Lehmät tuottavat maitoa siksi, että ne on jalostettu sairaalloiseen tuotantomäärään ja sorkissa asti roikkuviin utareisiin.

Harva lehmä elää enää 20-vuotiaaksi. Nykyisenkaltaisessa maidontuotannossa eläimet käytetään nopeasti loppuun, ja ne joutuvat noin nelivuotiaina teuraaksi.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic