Uutiset

Valkoisessa kammiossa rinta ei rohise

Suolahuoneen suolaisuus alkaa seinistä, jotka on pinnoitettu natriumkloridirouheella.

Uimahallin kupeessa voi ensi viikosta alkaen haistaa tuulahduksen suolakaivoksesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntohoitaja Matti Heikkilän toimitiloihin kohoaa suolahuone, jossa esimerkiksi flunssapotilaat voivat käydä hengittelemässä hienonhienoa natriumkloridipölyä.

– Hienojakoinen suola tunkeutuu keuhkoihin ja poistaa mahdolliset tulehdukset. Suolahoitokuuri helpottaa myös astmaoireita. Tästä hoitomuodosta saadut tulokset ovat niin hyviä, että innostuin. Ja sattui olemaan suolahuoneelle sopivaa tilaakin, Heikkilä myhäilee.

Mikään uusi keksintö suolapölyn hengittäminen ei ole. Vaikutuksista tiesivät ilmeisesti jo keskiajan munkit. 1800-luvun Puolassa puolestaan huomattiin, ettei suolakaivosten työntekijöillä ollut keuhkosairauksia. Näin kertovat Heikkilä ja Heikkilän suolahuonetta pystyttävä Kari Viherlahti Polar Health Oy:stä.

Miesten mukaan salaisuus on suolan aiheuttama ”voimakas negatiivinen ionisaatio”, joka keventää hengitystä. Samanlainen vaikutus on myös esimerkiksi savusaunalla.

Suolasuihkussa voi vaikka laulaa

Heikkilän toimitiloihin nouseva suolahuone on ensimmäinen Kanta-Hämeessä ja seitsemäs Suomessa. Hoito rantautui Suomeen puolisentoista vuotta sitten.

– Nykyään suolahoitoa on alettu myös tutkia Suomessa, Viherlahti kertoo.

Hän vakuuttaa, että suolan hengittäminen sopii kaikille.

– Virossa hoitoa ei anneta sydäntautipotilaille, koska suola on heiltä muutenkin kiellettyä. Suolaa kuitenkin joutuu suuhun niin vähän, että ruuassa on sitä joka tapauksessa moninkertaisesti enemmän, Viherlahti ja Heikkilä pohtivat.

Heidän mielestään suolahoidon ainoa haitta koituu lääketehtaille.

Mitä suolahoidossa tapahtuu? Valkoiseen, suolapinnoitetulla vanerilla päällystettyyn kammioon mahtuu enimmillään neljä ihmistä. Hoidettavat viettävät normaalilämpötilaisessa huoneessa 40 minuuttia. Tänä aikana huoneeseen syydetään näkymätöntä suolasuihkua.

– Jossain on sanottu, ettei pieni, hengitystä tehostava voimistelukaan olisi pahitteeksi. Kukaan ei kuitenkaan jaksa hillua 40:tä minuuttia, joten tuolejakin tarvitaan, Viherlahti ja Heikkilä nauravat.

Kaavut ja myssyt suojaavat vaatteita suolatahroilta. Mikään ei kuitenkaan estä ottamasta suolahuoneeseen vaikkapa kirjaa mukaan.

– Kirjan välissä voi kyllä jälkeenpäin olla vähän suolaa. Jotkut ovat viihtyneet suolahuoneessa lauleskelemalla keskenään, Viherlahti kertoo.

Suola kutsuu kosteutta huokosiin

Paitsi hengityselinsairauksia, suolalla hoidetaan myös muun muassa atooppista ihottumaa. Ihonhoitajat menevät suolahuoneeseen vähissä vaatteissa tai vaatteitta.

– Noin 10 prosenttia suomalaisista suolahuoneen käyttäjistä tulee iho-oireiden vuoksi. Suolaa pidetään esimerkiksi atooppista ihoa kuivattavana, mutta tässä tapauksessa hienojakoinen suola menee huokosiin ja imee sinne kosteutta ympäröivästä ilmasta, miehet selvittävät.

Heidän mukaansa suolahoitokerta on Suomessa vakiintunut kahdenkymmenen euron arvoiseksi. Viherlahti ja Heikkilä uumoilevat, että sairaanhoitovakuutus alkaa jossain vaiheessa korvata näitäkin hoitoja.

– Hoidoille on kysyntää. Uskon, että suolahuoneiden määräksi tulee kaikkiaan 50-100 koko Suomessa, Viherlahti sanoo. (HäSa)