Kolumnit Uutiset

Valkolakki puhumalla päähän 2020-luvulla?

En ehkä osaa kielillä puhua, jos annetaan ajan kulua, mutta tähyän valkolakkia, joskus 2020-luvulla.

Sannimaisen hempeällä äänellä sirkutettu oodi tulevaisuuden ylioppilaskokelaasta saattoi syntyä tiistaina, kun opetusministeriön työryhmä luovutti ehdotelmansa yo-koeuudistuksesta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).

Eniten vihreää valoa ehdotuksista sai tiistaina kielten yo-kokeisiin kaavailtu käytännön kielitaitoa mittaava osuus – myös Hämeenlinnassa, jossa lukiolaisia kannustetaan lukemaan useampaa vierasta kieltä. Saksaa, ranskaa ja venäjää ymmärtävät maailmalla sadat miljoonat.

Lukiolaisista iso osa kirjoittaa äidinkielen lisukkeena vain englannin – maailmankielen, jota ymmärtänee vieraana kielenä edes jotenkin jopa 1,7 miljardia ihmistä.

Englantiakin suurempi kieli maailmalla on bad english, joka Suomessa tunnetaan rallienglantina. Rallienkku voi tarkoittaa myös hyvää kielipäätä härmäläisellä aksentilla höystettynä.

Tutkimukset kertovat, että Suomessa on Pohjoismaiden heikoin englannin kielen taito. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi olla huolissaan.

EF Education First -nettisivuston vertailussa Suomi on maailman viidenneksi paras englantia vieraana kielenä osaava kansakunta.

Kysymys on ennemmin siitä, miten on vieraan kielen puhumisen laita ja miksi meitä jännittää avata suumme ulkomailla, vaikka olemme opetelleet vuosia sanastoa ja lauserakenteita juuri näitä tilanteita varten?

Kuka meidät valjastaisi sosiaalisiin tilanteisiin eli opettaisi esiintymään luonnollisesti, kun omallakin kielellä isolle porukalle puhuminen saa mitä todennäköisimmin ylähuulen väpättämään?

Suullisen kielitaidon testaaminen yo-kokeessa vahvistaa paitsi rohkeutta puhua vierasta kieltä, myös sysää kohti kansainvälisiä vuorovaikutustaitoja, Grahn-Laasonen totesi.

Perusenglantia moni on oppinut ymmärtämään ja lausumaan kuuntelemalla musiikkia ja katselemalla elokuvia (joita ei ole dubattu, kiitos).

OKM:n työryhmän esitykset lähtevät laajalle lausuntokierrokselle. Päätöksiä tehdään koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden, opettajien ja muiden sidosryhmien palautteen pohjalta.

Jää nähtäväksi, millä resursseilla ja miten muun muassa suullisen kielen opetus ja testaaminen toteutetaan vuonna 2022, jos ehdotus menee läpi. Lisää vaatimustasoa ja valinnanvapautta, oli työryhmän keskeinen viesti.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic