Uutiset

Valmis ministeriksi, jos salkusta sovitaan

Perussuomalaisten ensimmäinen puheenjohtaja, eduskunnan pian jättävä kansanedustaja Raimo Vistbacka on valmis hallitusvastuuseen.

– Jos voitto tulee ja jos suurimman puolueen puheenjohtaja on valmis ottamaan perussuomalaiset hallitusneuvotteluihinsa ja jos ohjelmasta päästään sopuun, kyllä vastuu pitää kantaa, Vistbacka sanoo.

Puolueen nykyinen puheenjohtaja Timo Soini on maininnut miehen nimen julkisuudessa mahdollisista ministerinimistä kysyttäessä. 24 vuotta eduskunnassa yhtäjaksoisesti istunut Vistbacka ei ole kuitenkaan vielä suostumustaan antanut.

– En ole edes miettinyt asiaa, sen verran vieras ajatus se on. Minulle tärkeintä on nyt saada terveys kuntoon, Vistbacka vastaa aluksi tammikuiseen sydänkohtaukseensa viitaten.

Hetken keskustelun jälkeen hän kuitenkin myöntää, että ministerin pesti saattaisi kiinnostaa.

– Se riippuu ihan kunnosta, hallitusohjelman sisällöstä sekä siitä, millainen paikka minulle olisi tarjolla. Realistina en ole valmis ottamaan vastaan tehtävää, jota en varmasti hallitse. Olen liian vanha mies opettelemaan uutta, Vistbacka toteaa.

Matkustelu ei innosta
Ministerin työ ei olisi Vistbackalle mikään uusi kokemus, sillä hän toimi 1980-90-luvun vaihteessa vuoden verran liikenneministerinä Harri Holkerin (kok.) hallituksessa. Ennen eduskuntauraansa Vistbacka työskenteli puolestaan poliisina ja syyttäjänä.

– En pitäisi kovin vieraana sisäministerin ja oikeusministerin tehtävää, hän toteaa.

Sisä- tai oikeusministerin salkku sopisi Vistbackalle senkin vuoksi, ettei tehtävissä edellytetä kovin paljon matkustelua ulkomaille.

– Matkustelu ei ole koskaan minua miellyttänyt ja iän myötä siitä on tullut entistä ikävämpää, Vistbacka kertoo.

Hän kuitenkin korostaa voivansa tällä hetkellä kohtuullisen hyvin.

Soinikin tarkkana salkustaan
Hallituskumppaneista Vistbackan mahdollinen ministeriys ei olisi kiinni. Hän sanoo tulevansa hyvin toimeen kaikkien puolueiden edustajien kanssa.

– Sen perusteella en lähtisi rajaamaan ehtoja. Itse hallitusohjelma ratkaisee, Vistbacka sanoo.

Puolueen nousun myötä lehdistössä on spekuloitu puheenjohtaja Soinin edellytyksistä pääministeriksi ja hallitusohjelman laatijaksi. Tätä Vistbacka ei halua lähteä arvioimaan.

– En kommentoi, hän sanoo hymyillen.

Kriitikot ovat myös epäilleet, että perussuomalaisten nostaminen hallitusvastuuseen olisi tappoisku puolueelle. Vistbackan mukaan tilannetta ei voi verrata 1990-luvun alkuun, jolloin perussuomalaisten edeltäjä SMP istui hallituksessa.

– Nykyisin jo hallitusohjelman tekovaiheessa sovitaan suuntaviivoista seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Se edesauttaa ryhmän yhtenäisyyttä. Voisin lisäksi odottaa, että tuskinpa puheenjohtaja Soini ottaa sellaista virkaa, joka aiheuttaa puolueelle negatiivista tilannetta, Vistbacka toteaa.

Toiveena maltillinen kasvu
Gallupit ovat lupailleet perussuomalaisille jopa 17 prosentin kannatusta. Vistbacka ei usko puolueen kuitenkaan nousevan kevään vaaleissa kolmen suurimman puolueen rinnalle eduskunnan paikkajaossa.

– Sanoin Timo Soinille jo vuosi sitten, että voimme olla tyytyväisiä, jos paikkalukumme tuplaantuu. Mutta vakavasti puhuttuna sanoisin puolueen saavan 11-14 paikkaa. Paikat kertyvät aika tasaisesti ehkä RKP:tä ja vihreitä lukuun ottamatta muilta puolueilta, Vistbacka veikkaa.

Itse asiassa hän ei edes toivo puolueelle järkälemäistä äänisaalista.

– Toivoisin, ettei kasvu olisi niin hirvittävän suurta kerralla, jotta sen pystyy sulattamaan. Puolueen kasvaessa eduskuntaryhmän jäsenten välillä tulee olemaan erilaisia näkemyksiä. Enää ei tule niin yksimielisiä ratkaisuja kuin yksihenkisessä ryhmässä, Vistbacka naurahtaa.

Hän toimi kahdeksan vuoden ajan perussuomalaisten ainoana kansanedustajana. Joissakin vaaleissa gallupluvut näyttivät puolueelle 0,6-1 prosentin kannatusta.

– Vaati kovaa itseluottamusta, että jaksoi itse tukihenkilöidensä kanssa uskoa läpimenoon. Nyt ehdokkailla on helpommat lähtökohdat, Vistbacka sanoo.

Lähtöpäätös muhi pitkään
Mikä saa miehen sitten hyppäämään kelkasta siinä vaiheessa, kun puolue on suosionsa huipulla? Vistbacka kääntää kysymyksen asettelun toisin päin: nyt on hyvä aika antaa tilaa muille.

– Mielipidetiedustelujen perusteella voin hyvillä mielin jättä�� eduskunnan. Näyttää, että on sitä jotakin saanut aikaiseksi. Ei ole ainakaan tyrinyt, Vistbacka sanoo.

Hän paljastaa, että oli itse asiassa luopumassa kansanedustajuudesta jo edellisvaaleissa, mutta Soini onnistui puhumaan miehen tuolloin vielä kerran ehdokkaaksi.

– Nyt päätös pitää, olen henkisesti valmistautunut lopettamaan ainakin kansanedustajana. Siitä on neljä vuotta sitten lyöty kättä päälle. Vaikka tiedänkin, että Soini olisi minut mielelläni vielä ehdokkaana nähnyt, hän on pitänyt sanansa eikä edes yrittänyt kysellä asiaa enää, Vistbacka sanoo.

Iskulauseet kelpaavat muillekin
Vistbacka on seurannut kevään vaalikamppailua sivusta osin huvittuneenakin. Hän on ihmetellyt muiden puolueiden intoa plagioida perussuomalaisten kannanottoja.

– Esimerkiksi SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen maassa maan tavalla -kommentti oli suoraan meidän vuoden 2007 vaaliohjelmastamme, Vistbacka ihmettelee.

Vihreät puolestaan julkisti vastikään mainoskampanjansa, joka ratsastaa SMP:n vanhalla sloganilla ”rötösherrat kuriin”.

– Minusta on vähän erikoista, että kaikista puolueista juuri he plagioivat meidän iskulauseitamme, kun samaan aikaan vihreä oikeusministeri Tuija Brax ajaa pantarangaistusta, joka on kaikkea muuta kuin pallo jalkaan väärintekijöille, Vistbacka huomauttaa.

Mikä asiakysymys sitten ratkaisee tämän kevään vaalit? Politiikan konkari on pitkään hiljaa vastausta miettiessään.

– Kuudet vaalit läpikäyneenä ajattelen, että se on jokin yleinen tunne, joka käsittämättömällä tavalla lähtee leviämään. Itse en osaa sanoa, miten se tapahtuu. Yksikin asia voi vaikuttaa paljon, Vistbacka toteaa. (HäSa)