Uutiset

Valmisteilla oleva varhaiskasvatuslaki ei vielä velvoita

Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan hallitus on ottanut tehtäväkseen, että kaikki lapset saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin.

Hallitusohjelmassa mukana oleva uusi varhaiskasvatuslaki siirtää päivähoidon sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Samalla laissa tullee entistä selkeämmin määritellyksi esikoulujen toiminnan tavoitteet.

-Lakia selvittäessä otetaan huomioon, pitäisikö varhaiskasvatukseen osallistumisesta tehdä nykyistä velvoittavampaa. Uskon, että olennaisena osana lainsäädännön kehittämistä tulevat olemaan erilaiset laatusuositukset, joista osa saattaa olla luonteeltaan ihan velvoittaviakin, Gustafsson sanoo.


Kaikki lapset esikouluun

Varhaiskasvatuslain muutos ei Gustafssonin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että oppivelvollisuusiän alentaminen olisi ajankohtaista.

-Korostan, että varhaiskasvatusopetus on pehmeää valmistautumista kouluun, ei koulun alku.

Gustafsson on huolissaan niistä noin tuhannesta lapsesta per ikäluokka, jotka eivät vuosittain käy esikoulua. Moni näistä lapsista lähtee opetusministerin arvion mukaan koulutielle muita ikätovereitaan heikommista kantimista.

-Kyllä he varmaan ovat muita haavoittuvammassa asemassa aloittaessaan oppivelvollisuuden. Käytännössä ne lapset, jotka eniten tarvitsisivat esiopetuksen tuomaa tukea koulukypsyyden saavuttamiseen, jäävät ilman. Ajattelen nyt maahanmuuttajia ja erilaisia kansallisia vähemmistöjä.


Pidemmät päivät lasten parhaaksi

Gustafsson on aiemmin tuonut julki mielipiteensä alaluokkien pidempien koulupäivien puolesta. Hänen mukaansa 1.-3.-luokkien koulupäiviin olisi syytä lisätä yhden oppitunnin verran päivässä. Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa (18.7.) ministeri sanoi opetustuntimäärien lisäämisen olevan välttämätöntä.

-Kun katsotaan kansainvälisiä tutkimuksia ja vähän laajemminkin, meillä ensimmäisen ja toisluokkalaisten koulupäivä on kohtuullisen lyhyt. Jos siihen lisättäisiin se yksi tai kaksi tuntia, niin on kyse vain siitä, että opetus toteutetaan lapsen ikäkauden ja kypsyyden mukaisesti.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että perusopetuksen tuntijako uudistuu vuonna 2016 niin, että mm. taito- ja taideaineiden sekä kielten opetusta lisättäisiin. Tuntimäärän lisääminen on tällöin tarpeellista, koska peruskoulun valinnaisuutta ei haluta lisätä.

-En sano, että yksittäisiä lapsia pitäisi laittaa mihinkään tiukkaan normatiiviseen muottiin, Gustafsson painottaa.

Gustafsson on myös visioinut koulujen entistä laajempaa iltapäiväkerhotoimintaa. Koulupäivien pidentäminen on hänen mukaansa täysin mahdollista ja tarpeellista.

-Olen itse yhteiskunta- ja kasvatustieteilijänä tarkka näistä asioista. Mielestäni lapsuus saa ja pitää jatkua vielä 7-8 vuotiaana ja senkin jälkeen. Oppivelvollisuusikä ei tarkoita lapsuuden loppumista.