Uutiset

Valoa luvassa kurjistuvalle elonkirjolle: Ympäristöministeri Krista Mikkonen lupailee 42 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuteen jo ensi vuonna

Luonnon tilaa parannetaan kaivureilla, moottorisahoilla, tulella ja laiduneläimillä. Luvassa on silti myös uusia suojelualueita.
Elinympäristöjen hoidon ja ennallistamisen lisäksi tavoitteena on erityisesti soidensuojelun täydentäminen. Soita tavoitellaan lisäsuojeluun peräti 20 000 hehtaaria. Kuva: Jami Jokinen
Elinympäristöjen hoidon ja ennallistamisen lisäksi tavoitteena on erityisesti soidensuojelun täydentäminen. Soita tavoitellaan lisäsuojeluun peräti 20 000 hehtaaria. Kuva: Jami Jokinen

Kaivuri, moottorisaha, tuli ja laiduneläimet. Nämä ovat tarpeen, kun ympäristöministeriön jättimäinen Helmi-ohjelma ryhtyy parantamaan elonkirjon tilaa Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden kurjistumista jarrutetaan aktiivisesti ihmisen aiheuttamia haittoja korjaamalla ja toisaalta ihmistoiminnan elonkirjolle tuomia hyötyjä palauttamalla.

Karu tosiasia on, että monimuotoisuuskadon jarruttaminen vaatii yhä enemmän aktiivisia töitä.

– Nyt halutaan keskittyä eri elinympäristöjen tilan parantamiseen. Suojelu ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) Lännen Medialle.

– Tämä on voimistuva trendi myös maailmalla.

Näkökulmaan vaikuttaa se tosiasia, että koskematonta suojeltavaa on yhä niukemmin. Tästä huolimatta hallituksen tavoitteena on myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen.

Esitys triplaisi luonnonsuojelurahat

Jos Helmi toteutuu suunnitellulla tavalla, on monimuotoisuuskadon jarruttamiseen luvassa ennätysmäinen rahoituspotti. Pelkästään ensi vuoden talousarvioesityksessä valtioneuvosto esittää hankkeeseen peräti 42 miljoonaa euroa.

– Tavoitteet ovat suuria, mutta nyt on resurssejakin, Mikkonen lupaa.

Helmi-ohjelma päälle olisi tulossa vielä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson lisärahoitus, jolla ohjelma saataisiin valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.

Kaikkiaan luonnonsuojeluun esitetään ensi vuodeksi sataa miljoonaa euroa lisää, mikä tarkoittaa yli kaksinkertaista luonnonsuojelun rahoitusta edelliseen hallitukseen verrattuna.

Määrä on suuri, mutta Mikkonen uskoo esityksen myös pitävän. Hän huomauttaa hallituksen sitoutuneen asiassa merkittäviin satsauksiin.

– Ei ainoastaan ensi vuonna vaan myös koko kautensa ajan.

Vanhoja suunnitelmia toteutukseen

Mikkosen mukaan Helmin pohjana ovat esimerkiksi lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja perusteellinen suunnittelu. Liikkeelle lähdetään tältä osin helpoimmasta päästä, ja ensi vuonna kärjessä ovat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat.

Muun muassa joillakin arvokkailla lintuvesillä on jo olemassa valmis hoitosuunnitelma, samoin osalla ennallistamista odottavista suojelusoista.

– Suunnitelmat eivät ole edenneet, kun viime hallitus leikkasi luonnonsuojelurahoja niin rajusti, ministeri huomauttaa.

Perinnemaisemien kartoitusta tehdään parhaillaan. Joidenkin elinympäristöjen vuoro tulee laajemmin vasta hallituskauden loppupuolella.

– Esimerkiksi lehtojen, rantojen, sisävesien ja paahderinteiden kohdalla vaaditaan enemmän taustatyötä.

Töitä muun muassa turvemaakuntiin

Ennallistamisessa ja elinympäristöjen hoidossa pääpaino on suojelualueilla, mutta aikomuksena on päästä myös niitä reunustaville yksityismaille.

Syynä on se, että kohteita halutaan katsoa luonnon kannalta merkittävinä kokonaisuuksina. Luonto ei useinkaan noudata suojelupäätösten tai maanomistuksen rajoja.

Soiden ennallistamiseen on asetettu hallituskaudelle huima tavoite. Työ tehdään paikan päällä eri puolilla maata, ja työllistävä vaikutus voi ministerin mukaan olla merkittävä.

– Ohjelma tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Ennallistamistarpeita on pitkälti samoilla seuduilla kuin turvetuotantoakin, Mikkonen pohtii.

Maansiirto- ja raivaustöitä tullee tarjolle myös lintukosteikoille, joista on tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Ohjelman ennallistamis- ja hoitotöissä tarvitaan myös esimerkiksi metsäammattilaisia.

Uusia suojelualueita varsinkin soille

Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä yritetään saada hoitoon 15 000 uutta hehtaaria nykyisten 30 000 hehtaarin lisäksi.

Laiduntamisen lisääminen on keinoista tärkeimpiä, ja tarvetta on myös niitolle, raivaukselle ja tulelle.

Mikkosen mukaan kaikkien hoitoon tulevien kohteiden ei tarvitse liittyä suoraan nykyiseen aktiivimaatalouteen.

Aktiivitoimien lisäksi Helmissä on tarkoitus perustaa myös uusia suojelualueita ja laajentaa nykyisiä.

Tässä suurin kokonaisuus on soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet. Niiden suojelu on ollut toteutusta valmis vuosikausia, mutta on jäänyt yksityismailla kesken varojen puutteessa.

Helmin tavoitteena on 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria hallituskauden aikana.

Yksityismailla maanomistajille vapaaehtoinen

Niin ennallistamisessa, hoidossa kuin suojelupäätöksissäkin nojataan maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja kunnostukset kustantaa valtio.

– Uskon, että maanomistajat haluavat osallistua enemmän luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

Hän kertoo saaneensa yhteydenottoja esimerkiksi aikanaan soitaan ojittaneita maanomistajilta.

– He ovat pahoillaan, että aikoinaan tuli uskottua siihen, että kaikki pitää ojittaa. Nyt he harmittelevat, kun alueista ei tullutkaan mitään ja toivovat ennallistamista, ministeri kertoo.

Hän katsoo, että monet maanomistajat muistavat myös maatilansa muinaisen monimuotoisuuden. Tämä lisännee halukkuutta perinneympäristöjen hoitoon.

Mikkonen huomauttaa, että elinympäristöjen ennallistaminen hoito parantavat elokirjon ohella ihmisille koituvia suoria hyötyjä. Niihin kuuluvat esimerkiksi marjastus- ja retkeilymahdollisuudet sekä riistakantojen tila.

Monimuotoisuus ja ilmastokin kulkevat käsi kädessä niin hyvässä kuin pahassakin.

– Soiden ennallistamisella voidaan ylläpitää hiilivarastoja. Ja mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin se pystyy sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Helmi-ohjelma

Helmi-elinympäristöohjelman tarkoitus on parantaa Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Samalla turvataan luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja sekä hillitään ilmastonmuutosta ja parannetaan mahdollisuuksia sopeutua siihen.

Ohjelmasta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös ensi vuonna. Tätä valmistelee erillinen työryhmä.

Toimenpiteiden vaikutukset on tarkoitus osoittaa tarkalla seurannalla.

Ohjelmassa kunnostetaan 80 kiireellisintä lintuvettä ja -kosteikkoa.

Soilla tarkoituksena on esimerkiksi tukkia ojia ja poistaa kuivatuksen kasvattamaa puustoa peräti 12 000 suohehtaarilla.

Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä yritetään saada hoitoon 15 000 uutta hehtaaria.

Ennallistamisella tarkoitetaan toimia, joilla nopeutetaan elinympäristön palautumista luonnontilaisen kaltaiseksi.

Elonkirjo on termi, joka tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti.