Uutiset

Valokaan ei aina pelasta pyöräilijää

Aina ei auta, vaikka pyöräilijä loistaisi liikenteessä kuin joulukuusi.

Viime viikolla tämä valkeni Niko Koivistolle, joka jäi auton töytäisemäksi. Hämeenlinnan keskustassa pyöräilleen Koiviston eteen kääntyi yllättäen auto sillä seurauksella, että mies kierähti konepellin kautta maan kamaralle.

Onni onnettomuudessa oli, että autoilijalla oli vauhtia vähän. Koivisto säästyi itse kolhuilta eikä pyöräkään kärsinyt. Autoilija ei edes ikkunaa veivannut auki, saati autosta noussut vointia kysymään.

– Morjestin ja jatkoin matkaa, Koivisto sanoo.

Pimeänä pyöräilystä Koivistoa ei voi syyttää, sillä heijastimia oli sekä miehessä itsessään että pyörässä. Fillarissa oli myös oikeaoppinen ajovalo autoilijoiden huomiota herättämässä.

– Jatkuvasti hoetaan, että pitäisi käyttää heijastinta ja sitten kun käytät, jäät auton alle. Autoilijoillekin pitäisi vissiin opettaa jotain, Koivisto ihmettelee.

Piittaamattomat autoilijat, pimeät pyöräilijät

Poliisin tilastojen mukaan polkupyöräilijät eivät ole olleet tänä syksynä sen tapaturmaherkempiä kuin tavallisestikaan.

Komisario Ilkka Iivari laskeskelee, että syyskuun alusta lähtien pyörän ja auton välisistä onnettomuuksista on Kanta-Hämeen poliisilaitoksen alueella tehty 17 ilmoitusta. Tämä on viisi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Valtaosa on risteyskolareita, mutta kaikki eivät suinkaan ole tapahtuneet Hämeenlinnan keskustassa. Osa ilmoituksista on Riihimäeltä ja yksi Forssasta. Vakavammilta loukkaantumisilta on toistaiseksi säästytty.

– Autoilijat eivät osaa katsoa risteyksissä, että sieltä voi olla pyöräilijä tulossa. Tietyissä tapauksissa pyöräilijällä onkin oikeus ajaa risteyksen yli, ja siellä kolisee eniten.

Parissa tapauksessa syy oli pimeänä liikkuneessa pyöräilijässä. Valoitta liikkuville fillaristeille poliisi on jaellut tänäkin syksynä huomautuksia.

Katetyömaan ympäristössä saa olla tarkkana

Kaurialan suunnalla asuvalle Niko Koivistolle polkupyörä on tällä hetkellä ainoa kulkuneuvo. Sillä hän taittaa muun muassa työmatkansa Hämeensaaressa sijaitsevaan Polkupyörätukkuun. Ajovalot ja heijastimet ovat tulleet tutuiksi myös työn puolesta. Liikenteessä Koivisto on kuitenkin huomannut, että hämeenlinnalaispyöräilijät käyttävät heijastimia äärimmäisen huonosti.

– Kyllä tässä on monena iltana ihmetellyt kotiin ajaessa sitä, että junnut menevät täysin pimeässä, eikä heijastimia ole pyörässä saati kuskissa.

Hän itse suosittelee pyöräilijöille pimeimpinä aikoina heijastinliivin käyttöä.

Pyöräilijän kannalta vaarallisimmat paikat sijoittuvat hänen mielestään katetyömaan ympäristöön, missä väylät ovat ahtaita ja liikennejärjestelyt ovat rakennustöiden takia muuttuneet.

Koivisto on ottanut syksyn mittaan vastaan useampia törmäyksissä kolhiintuneita fillareita korjattavaksi.

– Tuntuu, että niitä on ollut paljon ja etenkin alkusyksystä, kun ei ollut vielä edes näin pimeää kuin nyt.

Intersport Hämeenlinnan kauppias Henri Purhonen laskeskelee, että liikkeeseen olisi tuotu syksyn mittaan ehkä yksi, korkeintaan kaksi auton tai bussin kolhimaa pyörää kuukaudessa. Purhosen mielestä pimeä syksy sinänsä ei lisää onnettomuusalttiutta – pikemminkin kesä tuntui olevan vakuutuskorjausten näkökulmasta syksyä vilkkaampaa aikaa.

Entä miten liikenteeseen kannattaisi varustautua?

– Valkoinen valo eteen ja punainen taakse. Led-valot ovat niitä, joita nyt kysytään, Henri Purhonen kiteyttää. (HäSa)