Uutiset

Valtio ei olisi sallinut Maj-Lis Sundellille edes yhtä ainoaa lasta – 35 vuoden ajan suomalaisia steriloitiin pakolla: "Se oli todella kovaa painostamista"

Suomalaisten rodunjalostus loppui vasta vuonna 1970. Kuurot ovat yksi niistä ihmisryhmistä, joihin steriloimislaki kohdistui.
Suomessa 60 vuotta sitten voimassa olleet avioliitto- ja sterilisoimislaki eivät sallineet syntymästään asti kuurolle Maj-Lis Sundellille lupaa avioitua kuuron miehensä kanssa ilman, että hän suostui sterilisoitavaksi. Muutamaa kuukautta aiemmin pariskunta oli saanut pojan, joka jäi heidän ainoakseen. Kuva: Joel Maisalmi
Suomessa 60 vuotta sitten voimassa olleet avioliitto- ja sterilisoimislaki eivät sallineet syntymästään asti kuurolle Maj-Lis Sundellille lupaa avioitua kuuron miehensä kanssa ilman, että hän suostui sterilisoitavaksi. Muutamaa kuukautta aiemmin pariskunta oli saanut pojan, joka jäi heidän ainoakseen. Kuva: Joel Maisalmi

Maj-Lis Sundell ei halua, että kukaan Suomessa joutuu enää kokemaan samaa kuin hän.

Pian 91 vuotta täyttävä Sundell on ollut syntymästään asti kuuro, eikä sen takia saanut lupaa avioitua kuuron miehensä kanssa ilman, että suostui steriloitavaksi.

Sundell oli saanut pojan syyskuussa 1957 Helsingin Naistenklinikalla, ja toukokuussa 1958 hänet steriloitiin samassa paikassa.

Pariskunta olisi halunnut enemmän lapsia, mutta Suomeen ei haluttu syntyvän lisää kuuroja ja muita kelvottomina pidettyjä ihmisiä. Vuosikymmenten ajan suomalaisia yritettiin rodunjalostuksella puhdistaa periytyvistä sairauksista, kehitysvammoista, köyhyydestä ja löyhästä moraalista.

Sundellille sterilisaatioon pakottaminen on tarkoittanut elämänmittaista surua, varsinkin, kun hän menetti ainoan poikansa sekä miehensä 1980-luvun alussa.

Hän toivoo, etteivät kansanedustajat enää koskaan säädä vastaavia lakeja.

Kilpirauhassyöpään 22-vuotiaana menehtynyt Jan-Erik Sundell oli äitinsä mukaan fiksu poika, joka luki paljon, pärjäsi hyvin urheilussa, ei juonut eikä polttanut. Suru ainoan pojan kuolemasta on ollut suuri. Kuva: Joel Maisalmi
Kilpirauhassyöpään 22-vuotiaana menehtynyt Jan-Erik Sundell oli äitinsä mukaan fiksu poika, joka luki paljon, pärjäsi hyvin urheilussa, ei juonut eikä polttanut. Suru ainoan pojan kuolemasta on ollut suuri. Kuva: Joel Maisalmi

Julma laki koski myös kuuroja

Vuonna 1929 Suomessa tuli voimaan avioliittolaki, joka kielsi mielisairaita ja tylsämielisiä eli älyllisesti kehitysvammaisia menemästä naimisiin. Myöskään kaatumatautia ja tarttuvalla asteella olevaa sukupuolitautia sairastavat eivät saaneet avioitua ilman presidentin lupaa.

Kuurous mainittiin laissa erikseen: Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.

Kuusi vuotta myöhemmin Suomessa säädettiin sterilisoimislaki, joka oli voimassa vuoteen 1970. Laki nojautui eugeniikkaan eli rodunjalostusoppiin, joka tähtäsi ihmisrodun pitämiseen puhtaana.

Pakkosterilisaation kohteeksi joutuivat esimerkiksi skitsofreniaa ja maanis-depressiivisyyttä eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat sekä älykkyystutkimuksella tylsä- ja vähämieliseksi määritellyt ihmiset. Laki kohdistui myös kuuroihin.

Vuonna 1950 sterilisoimislakia tiukennettiin ja mukaan tuli niin sanottu sosiaalinen syy. Sen jälkeen myös juoppous, prostituutio, yksinhuoltajuus, köyhyys, seksuaalirikokset sekä kulkeva ja epäsosiaalinen elämäntyyli, jolla tarkoitettiin lähinnä romaneja, saattoivat johtaa pakkosterilointimääräyksiin.

Sterilisoimislaki hyväksyttiin eduskunnassa kummallakin kerralla lähes yksimielisesti. 35 vuoden aikana Suomessa pakkosteriloitiin ja -abortoitiin yhteensä 7 530 ihmistä.

Sundell oli yksi heistä.

Maj-Lis, Veikko ja poika Jan-Erik Sundell perhekuvassa. Perhe asui Helsingissä, vanhemmat kävivät töissä ja elämä kulki mukavasti eteenpäin. Maj-Lis Sundell menetti heidät kummatkin 1980-luvun alussa. Kuva: Joel Maisalmi
Maj-Lis, Veikko ja poika Jan-Erik Sundell perhekuvassa. Perhe asui Helsingissä, vanhemmat kävivät töissä ja elämä kulki mukavasti eteenpäin. Maj-Lis Sundell menetti heidät kummatkin 1980-luvun alussa. Kuva: Joel Maisalmi

Pakotettiin puhumaan ääneen

Maj-Lis Sundell syntyi huhtikuussa 1928 Snappertunan kunnassa, lähellä Tammisaarta. Nykyään se on osa Raaseporin kaupunkia.

Kuurous ei ollut Sundellin perheelle tai lähipiirille mikään ongelma.

– Vanhempani olivat kuuroja, ja minulla on kaksi kuuroa sisarta. Äidilläni oli kaksi kuuroa sisarta, ja äidin siskolla oli myös yksi kuuro poika.

Sundell muistaa, että heillä kyläili paljon kuuroja ja lapsuus oli todella hauskaa aikaa.

– 3-vuotiaana viitoin jo muiden kanssa. Kaikki oli hyvin ja olin tyytyväinen.

Siihen aikaan kuurot pakotettiin puhumaan ääneen, joten kommunikointi naapurien ja muiden kuulevien kanssa sujui Sundellin mukaan puhumalla. Kun viittomakielen asema myöhemmin parani Suomessa, äänen muodostaminen alkoi hiljalleen unohtua.

Kymmenvuotisen koulutaipaleensa Sundell aloitti 7-vuotiaana Kuurojen koulussa Porvoossa. Sen jälkeen hän lähti opiskelemaan ammattia Tukholmaan.

– Siellä opeteltiin ompelemista, keittämistä ja matematiikkaa. Se oli oikein mukavaa. Meitä oli neljä tyttöä Suomesta, hän muistelee.

Opintojen jälkeen hän palasi Suomeen ja työskenteli vuosien aikana eri paikoissa Helsingissä, muun muassa Valiolla ja vaateompelijana Herralan ompelimossa.

Suomessa 60 vuotta sitten voimassa olleet avioliitto- ja sterilisoimislaki eivät sallineet syntymästään asti kuurolle Maj-Lis Sundellille lupaa avioitua kuuron miehensä kanssa ilman, että hän suostui sterilisoitavaksi. Muutamaa kuukautta aiemmin pariskunta oli saanut pojan, joka jäi heidän ainoakseen. Kuva: Joel Maisalmi
Suomessa 60 vuotta sitten voimassa olleet avioliitto- ja sterilisoimislaki eivät sallineet syntymästään asti kuurolle Maj-Lis Sundellille lupaa avioitua kuuron miehensä kanssa ilman, että hän suostui sterilisoitavaksi. Muutamaa kuukautta aiemmin pariskunta oli saanut pojan, joka jäi heidän ainoakseen. Kuva: Joel Maisalmi

Ei naimisiin ennen sterilisaatiota

Pojan Sundell sai 29-vuotiaana. Hän ei ollut vielä silloin naimisissa Veikko-miehensä kanssa.

– Kun poika syntyi, rovasti tuli käymään meille ja vaati, että minun täytyy mennä steriloitavaksi. Sanoin, etten halua.

Rovasti intti, että se on välttämätöntä ja pakollista. Pariskuntaa ei voitu muuten vihkiä laillisesti avioliittoon. Avoliitossa eläminen oli siihen aikaan paheksuttua ja sopimatonta.

Sundellin oli allekirjoitettava paperi, jossa hän suostui sterilisaatioon.

– Se oli todella kovaa painostamista. Yritin sanoa, että ei käy, mutta rovasti totesi, että se on vaan allekirjoitettava. Hän kertoi saaneensa käskyn lääninhallituksesta. Olin ihan pulassa ja hyvin surullinen, mutta se oli vain kestettävä.

Sterilointia vastustivat myös Sundellin mies sekä ystävät ja sukulaiset. Maj-Lis´in suvussa oli kuitenkin niin paljon kuuroja ja myös Veikon sisko oli kuuro, joten kuurouden katsottiin periytyvän lapsille. Valtio ei sallinut heille toisen lapsen synnyttämistä.

Steriloinnin jälkeen rovasti vihki pariskunnan.

 

Lue myös: Lapsia käytettiin seksuaalisesti hyväksi kuurojen kouluissa, lyötiin ja heidän korviaan leikeltiin

 

Rotuhygienia levisi Yhdysvalloista

Suomi ei ollut suinkaan ainut maa, jossa ihmisrotua yritettiin jalostaa entistä paremmaksi steriloinnin avulla.

Ajatus rotuhygieniasta alkoi levitä Yhdysvalloissa 1900-luvun taitteessa, ja maailman ensimmäinen pakkosterilointilaki säädettiin vuonna 1907 Indianassa. Valtaapitävät halusivat kitkeä kansasta heikon perimäaineksen, kuten köyhyyden, rikollisuuden ja alkoholismin, poistamalla heidän kykynsä lisääntyä.

Euroopassa amerikkalaisten esimerkkiä seurasivat vuodesta 1928 alkaen Sveitsi, Tanska, Saksa, Norja, Ruotsi, Suomi, Viro ja Islanti. Myös Japanissa sekä joissakin Kanadan ja Meksikon osavaltioissa laadittiin samanlainen laki.

Tunnetuin rotuhygienisti lienee Adolf Hitler, joka vuosina 1933–1945 toteutti natsi-Saksassa laajaa eugeniikkaohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli säilyttää niin sanottu arjalainen rotu puhtaana.

Kuuden miljoonan juutalaisen lisäksi natsit surmasivat miljoonia muita halveksimiaan ihmisiä, kuten romaneja, homoseksuaaleja ja kehitysvammaisia. Satojatuhansia ihmisiä myös pakkosteriloitiin.

Maj-Lis Sundell ja Erkki Sivonen ovat olleet yhdessä pian 20 vuotta. Myös Sivosella oli aikoinaan vaikeuksia saada lupa avioitua ensimmäisen vaimonsa kanssa. Avioliittolaki oli vasta ehditty kumota ennen sitä vuonna 1969. Kuva: Joel Maisalmi
Maj-Lis Sundell ja Erkki Sivonen ovat olleet yhdessä pian 20 vuotta. Myös Sivosella oli aikoinaan vaikeuksia saada lupa avioitua ensimmäisen vaimonsa kanssa. Avioliittolaki oli vasta ehditty kumota ennen sitä vuonna 1969. Kuva: Joel Maisalmi

Poika menehtyi varhain

Sundellien pojan kuurous huomattiin puolivuotiaana.

Äitinsä mukaan Jan-Erik menestyi nuorena hyvin urheilussa, luki paljon, ei juonut eikä polttanut. Teini-iässä hän osti vanhemmilleen kauniita tavaroita joululahjaksi, jotka ovat jääneet äidille ihaniksi muistoiksi.

– Hän lähti opiskelemaan Ruotsiin sähköasentajaksi. Kaikki meni hyvin, ja hän lensi joka toinen viikko kotiin. Sitten huomattiin, että hänen kaulansa oli turvoksissa, Sundell kertoo.

Jan-Erikillä todettiin kilpirauhassyöpä. Leikkauksen jälkeen hän sai sädehoitoja, mutta lopulta syöpä vei 22-vuotiaan nuorukaisen tämän nukkuessa. Oli uudenvuodenpäivä vuonna 1980.

– Se oli todella, todella surullista aikaa. Nyt kun poika on poissa eikä muita lapsia ole, se on hyvin raskasta ja surullista kestää.

Vuosi pojan kuoleman jälkeen Sundellin mies Veikko menehtyi sydänkohtaukseen vain 55-vuotiaana. Sundell jäi yksin.

Tukea hän on kuitenkin saanut monelta kuurolta ystävältään. Kahdelle heistä on tehty pakkosterilisaatio kuten Sundellille.

– Välillä muistelemme poikani poismenoa. Hän oli todella rakas kaikille meidän ystävillemme.

 

Uusi rakkaus helpotti

Kului 20vuotta. Sitten Maj-Lis Sundell tapasi Erkki Sivosen, 74, Kuurojen liiton monitoimitalolla Valkeassa talossa. Pariskunnalla riitti juteltavaa ja Sundell myöntääkin, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

– Hän on mukava, hauska ja iloinen. Erkki on ollut aikaisemmin naimisissa, ja hänellä on lapsia ja lastenlapsia. Heistä on ollut todella paljon iloa meille.

Myös Erkki on kuuro. Hyväntuulinen pariskunta on ollut yhdessä pian 20 vuotta ja pitää toisistaan huolta.

– Jos häntä ei olisi, minulla olisi ollut paljon vaikeampaa enkä varmaan pystyisi enää kävelemään kunnolla. Olen kuitenkin jo aika korkeassa iässä, Sundell sanoo.

 

Kuurojen liitto vaatii anteeksipyyntöä

Eduskunnan viittomakielten verkosto esitti tammikuussa valtioneuvostolle, että se aloittaisi selvityksen Suomessa tapahtuneista kuurojen avioliittorajoituksista, lasten huostaanotoista sekä pakkosterilisaatioista. Kuurojen Liitto haluaa Suomen valtion pyytävän kuuroilta anteeksi.

Tohtoriopiskelija Maija Koivisto on myös tekemässä väitöskirjaa kuuroihin kohdistuneista vääryyksistä rotuhygieenisten vaatimusten vuoksi ja sterilisoimislain aikana Suomessa. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua keväällä 2023.

Maj-Lis Sundellin mielestä päättäjät tekivät aikoinaan väärin säätäessään avioliitto- ja sterilisoimislait. Hän muistuttaa, että kuurot ovat yhtä älykkäitä ja korkeasti koulutettuja kuin kuulevat.

– Ihan samoissa töissä he ovat ja pärjäävät hyvin yhteiskunnassa, käyvät kouluja ja maksavat veroja. Eivät kuurot ole mitään typeryksiä.

Kuurous ei ole hänestä asia, josta tulisi pyrkiä eroon.

– Ei kuuroudessa ole mitään pahaa. Kaikilla on oikeus syntyä.

 

Jutun lähteinä on käytetty haastatellun lisäksi muun muassa vanhoja lakisäädöksiä, historian tohtori Markku Mattilan väitöstutkimusta, tohtoriopiskelija Maija Koiviston tutkimussuunnitelmaa, Helsingin yliopiston tutkimuksia sekä Kuurojen liiton, Kuurojen museon ja Ihmisoikeusliiton tietoja.

 

Lue myös: Lapsia käytettiin seksuaalisesti hyväksi kuurojen kouluissa, lyötiin ja heidän korviaan leikeltiin

Päivän lehti

9.8.2020