Uutiset

Valtio nappaa lukioilta varoja

Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan kyläkoulujen lakkauttamisbuumin kaltaista pienten lukioiden lakkauttamisbuumia ei ole tulossa. Valtio lopetti kyläkoulujen tukemisen vuonna 2007.

-Säästöjä voidaan hakea esimerkiksi lukioverkostoa kehittämällä.

Oppilaitosten yhteistyön kehittämiseksi ei hänen mielestään ole tehty tarpeeksi.

Hallitusohjelman mukaan lukioiden määrärahat tulevat vähenemään 32 miljoonalla eurolla. Lähes vastaavalla summalla on tuettu pieniä, alle 200 oppilaan lukioita.

Opetusministerin mukaan määrärahan väheneminen ei tarkoita suoraan sitä, että pienten lukioiden lisä poistuisi. Toisaalta pienten lukioiden tuki ei myöskään ole koskematon.

Hänen mielestään tavoitteena ei ole tarkoituksellisesti harventaa lukioverkkoa.

-Säästöjen takia joitakin lukioita lopetetaan, ministeri kuitenkin sanoo.

Opetusministeriössä on pohdittu, miten pienten lukioiden tuen myöntämisperusteet voitaisiin paremmin määritellä.

-On mielenkiintoinen kysymys selvittää, tuleeko asutuksen hajanaisuus mukaan tuen myöntämiskriteereihin. Alueellinen kattavuus on tärkeää. Olen hyvin perillä siitä, mitä tarkoittaa, kun lapsella on pitkä matka kouluun.

Gustafssonin mukaan taloudellinen niukkuus on tosiasia, mutta se ei saisi vaikuttaa laatuun. Hän korostaa, että säästötoimenpiteiden yhteydessäkin tavoitteena on yhdistää alueellinen saavutettavuus ja laatu.

-Säästöjä pitäisi ajatella nuorten kannalta.


Ei maailmaa kaatava summa

Opetustoimen tilaajapäällikkö Antti Karrimaa toteaa, että Hämeenlinnan opetustoimessa on jo varauduttu henkisesti siihen, että valtion myöntämä avustus pienille lukioille poistuu.

-Se tietäisi karsimista. Koko maan lukioverkolle tulee todennäköisesti käymään samoin kuin alakouluille, kun kyläkouluja lakkautettiin.

Karrimaa toteaa, että mikäli hallitus kohdistaa budjettivalmistelussaan hallitusohjelmassa mainitun säästötavoitteen pienten lukioiden valtionosuuteen, se tarkoittaisi täällä sitä, että lukiokoulutuksen yksikköhinta putoaisi noin 150 euroa.

-Tämänhetkisellä lukion oppilasmäärällä puhutaan noin 200 000 euron summasta eli ei maailmaa kaatavasta summasta.

Karrimaa toppuuttelee, että asiassa on vielä monta jossia. Hän ei vielä lähtisi miettimään, vaikuttaisiko mahdollinen valtionavustuksen loppuminen esimerkiksi Lammin lukioon.

-Ei sellainen päätelmä ole itsestään selvää.


Lammilla kaivataan etäopetuslaitteita

Lammin lukion rehtorin Kyllikki Vilkunan mukaan lukion jatko on ollut esillä kuntaliitoksesta lähtien. Hänen mukaansa lukio on kuitenkin luvattu säilyttää Lammilla.

Vilkuna ei usko, että hallitusohjelmaan merkitty säästötoimi vaikuttaisi suoraan Lammille. Hänen mukaansa tuki on tullut kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnan kaupungille eli lukion ylläpitäjälle.

-Tuki ei ole koulukohtainen vaan ylläpitäjäkohtainen. Olemme päättäjien armoilla.

Vilkunan mukaan Pohjois-Suomessa pienet lukiot ovat verkostoituneet. Joissain lukioissa jopa puolet opetuksesta voi olla etäopetusta. Hänen mukaansa etäopetuksella päästään joskus jopa parempiin oppimistuloksiin kuin normaalilla opetuksella.

-Olemme odottaneet, että saisimme etäopetuslaitteita.

Rehtorin mukaan pienellä lukiolla on paljon etuja, joita ei saisi unohtaa. Pienistä ryhmistä valmistutaan nopeammin kuin isoista lukioista. Tutkimusten mukaan esimerkiksi Lammin lukiosta jatketaan yliopistoon useammin kuin muista kaupungin lukioista.

-Jos pienellä paikkakunnalla ei ole lukiota, niin kohta siellä ei ole tasokasta yläkouluakaan. Opettajamme opettavat kummassakin koulussa.

Vilkuna suhtautuu epäröiden väitteisiin, joiden mukaan pienten kyläkoulujen lakkauttaminen toi säästöjä. Hänen mukaansa jo pelkät koulukuljetukset tulevat kunnalle kalliiksi.

-Mutta Suomessa on vain yksi totuus kerrallaan. Vaihtoehtoja ei edes harkita. (HäSa)