Uutiset

Valtiolta ei apua ole tulossa

Ensi vuonna Suomeen on syntymässä 14 kriisikuntaa, viestittää Suomen Tietotoimiston STT:n kuntien taloustilannetta ruotiva uutinen.

Luku on pelkkä arvio, sillä kuntien kohtalon ratkaisee tämän vuoden talouskehitys. Hyvältä ei kuitenkaan missään tapauksessa näytä ja pahimmassa tapauksessa kriisikuntia on jopa parikymmentä.

Ehkä hieman yllättäen kuntatalouden kurjuus ei ole pohjoisen ja itäisen Suomen murhe. Kriisikuntien ehdokkaat ovat ympäri Suomen, silmiinpistävän vähän kriisiä kuvaavalla kartalla on kuitenkin kuntia Uudeltamaalta, Keski-Suomesta ja Hämeestä.

Kriisikunnalle on tarkka määritelmä. Lyhyesti sanottuna ahdingossa olevalla kunnalla on korkea veroprosentti, paljon velkaa, vähän pääomia ja sen tulot ja menot ovat pahasti epätasapainossa.

Ainakin valtion suunnasta katsottuna kriisikunnan vuosikate on niin pahassa mallissa, ettei kunta enää itse selviä kärjistyvistä talouden ongelmistaan.

Hämeestä valtion ohjaukseen on ajautumassa Urjala, jossa menoja on ollut tuloja enemmän koko vuosituhannen alku. Viime vuosi näytti tilinpäätöksessä yli 600 euroa alijäämää kunnan asukasta kohti.

Urjala on esimerkki kuntapäättäjien jääräpäisyydestä. Naapurikunta Kylmäkoski löysi pelastusrenkaan, kun se liittyy osaksi Akaata vuoden alussa. Päätös oli kuntalaisille kova paikka, mutta järki voitti.

Urjala julistaa edelleen, ettei se halua Akaaseen. Tässä ei ole sinänsä ihmettelemistä, mutta jos kunta haluaa pysyä jaloillaan, sen on kovalla kädellä karsittava menoja.

Muuta vaihtoehto ei kerta kaikkiaan ole. Tästä huolimatta Urjalan päättäjät ovat sortuneet vuodesta toiseen näkemään päiväunia kunnan taloustilanteen ratkaisevasta kohentumisesta.

Kriisikunnaksi joutuminen on häpeä. Se kertoo hyvin usein juuri päättäjien kyvyttömyydestä kantaa vastuu ikävistä ratkaisuista. Häpeää kriisikunnaksi ajautuminen tietää varsinkin silloin, kun taloutta on hoidettu vuosikauden kevyellä otteella.

Kriisikunnat ovat pelkkä jäävuoren huippu – kaikeksi onneksi aivan surkeassa jamassa ajelehtivia kuntia on maassa sittenkin vähän. Tilanne on kokonaisuutena tyly: vain muutamat kunnat voivat kehua talousluvuillaan.

Kunnat vaativat valtiolta lisää rahaa. Äänessä on varsinkin kuntien edunvalvoja Kuntaliitto. Erityisesti kunnissa suunnataan katse kohti kevään eduskuntavaaleja ja sen jälkeistä hallitusta.

Aivan turhaan, sillä hallituksen vaihtuminen ei lisää merkittävästi kuntien tukea. Valtion rahahana ei aukea, koska pahasti velkaantuvalla valtiolla ei ole varaa kuntien tuen kasvattamiseksi.

Vastuu on ja pysyy kunnilla ja niinpä niiden on löydettävä tasapaino menoille ja tuloille. Narut karkaavat käsistä, jos menot kasvavat tästä eteenpäinkin monta prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä on talouden kasvuvauhti.

Päivän lehti

28.1.2020