Uutiset

Valtiolta jää perimättä miljoonia euroa rikoksella hankittua hyötyä

Valtio on onnistunut keräämään vain runsaan kolmanneksen verran rikoshyötynä sille menetettäväksi määrätystä rahasummasta. Osa rikoshyödystä jää kokonaan perimättä, koska rikoslain mukaan menettämisseuraamusta peritään kymmenen vuoden ajan.
Tuomioistuin, syyttäjä ja poliisi voivat määrätä rikoksesta saatavan hyödyn menetettäväksi valtiolle.

Valtio on saanut viime vuosina perittyä vain runsaan kolmanneksen siitä rikoksen tuottamasta rahallisesta hyödystä, joka on tuomittu valtiolle menetettäväksi.

Asia ilmenee Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) Lännen Medialle kokoamasta tilastosta. Vuosina 2004–2018 tuomioistuimet, syyttäjä ja poliisi ovat tilaston mukaan määränneet rikoksen vuoksi menetettäväksi yhteensä yli 232,7 miljoonaa euroa.

Voit klikata grafiikkaa suuremmaksi. Kuva: Soile Toivonen

Summasta oli tammikuun loppuun mennessä saatu perittyä runsaat 80 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että rikoshyödystä yli 152 miljoonaa eli noin 65 prosenttia oli edelleen perimättä.

Osa saamattomasta rikoshyödystä on vielä niin vanhaa, että seuraamuksen periminen on jo rauennut vanhentumisen vuoksi. Tämä johtuu siitä, että rikoslain mukaan menettämisseuraamus raukeaa 10 vuotta sen jälkeen, kun jutusta on annettu lainvoimainen tuomio.

Tällöin vuotta 2008 ja sitä ennen tuomittu rikoshyöty on jo vanhentunut.

Esimerkiksi vuosina 2004–2008 tuomitusta rikoshyödystä on yhä perimättä yli 23 miljoonaa euroa, mikä on vajaa puolet ajanjaksona tuomitusta rikoshyödystä. Vuoden 2004 tilasto ei ole aivan täydellinen ORK:n perintäjärjestelmän muutoksen vuoksi.

Näistä nuorimmilla päätöksillä on yhä perintäaikaa jäljellä, jos esimerkiksi hovioikeusvalituksen vuoksi lainvoimainen päätös on tullut vasta vuonna 2009 tai sen jälkeen. Valtion saamisten turvaamiseksi ORK:lla on puolestaan oikeus aloittaa perintä jo ennen kuin tuomio on lainvoimainen.

– On aika hauskojakin tilanteita ollut joskus. Asiakas on voinut soittaa ulkomailta, jossa tämä on ehkä hieman pakoillut, ja tarkistaa, onko se menettämisseuraamus jo vanhentunut, täytäntöönpanopäällikkö Tauno Aalto Oikeusrekisterikeskuksesta kertoo.

Tilastot eivät myöskään sisällä rikoksentekovälineinä valtiolle menettäviksi tuomittujen esineiden arvoa.

Lue myös: Henkirikosten uhrien omaiset jäävät usein ilman kärsimyskorvauksia – ”Tekijä maksaa yleensä alle satasen”(9.2.2020)

”Eihän vankilasta pystytä näitä maksamaan”

Oikeusrekisterikeskus vastaa rikoshyödyn keräämisestä, ja Aalto kertoo, että osa rikoshyödystä saadaan perittyä suoraan laskulla tai maksujärjestelyillä.

Muissa tapauksissa hyötyä lähdetään perimään ulosoton kautta. Ulosoton maksunsaantijärjestys voi osin selittää sitä, miksi rikoshyödystä suuri osa jää perimättä.

– Menettämisseuraamus on viimesijainen. Jos henkilöllä on ulosotossa useita saatavia, kuten vaikkapa elatusmaksuja, niin rahat menevät ensisijaisesti etuoikeutetuille saajille, sanoo Aalto.

Maksujärjestyksessä rikoshyödyn ohi menevät myös esimerkiksi rikosten uhreille maksettavat vahingonkorvaukset ja päiväsakot.

Usein rikoshyöty lankeaa maksettavaksi myös rikoksista, joiden tekijä joutuu vankilaan. Tällä on Aallon mukaan vaikutusta perinnän onnistumiseen.

– Eihän vankilasta pystytä näitä maksamaan. Ei sillä ole silloin merkitystä, onko tämä menettämisseuraamus perintäjärjestyksessä viimesijainen vai ei. Jos ei rahaa tai omaisuutta kerran ole, niin ei sitä saada perittyä.

EU-alueen ulkopuolella oleskelevalta perintä on myös liki mahdotonta. Lisäksi osa tuomituista on jo voinut kuolla ja kuolinpesä voitu todeta varattomaksi.

Aalto toteaa, että iso osa peritystä rikoshyödystä on peräisin sellaisesta omaisuudesta, joka on pantu jutun esitutkintavaiheessa vakuudeksi takavarikkoon.

Noin 35 prosenttia on saatu toistaiseksi perittyä vuosina 2004–2018 menetettäväksi tuomitusta rikoshyödystä. Kuva: Soile Toivonen

Paljon talous- ja huumerikoksia

Rikoshyötyä tuomitaan Aallon mukaan menetettäväksi valtiolle useimmin talous- ja huumerikoksista. Viime vuosina rikoshyötysummaa on paisuttanut erityisesti Wincapita-sijoitushuijaus.

Wincapitan vuoksi 2010-luvulla on tuomittu menetettäväksi liki 64 miljoonan euron arvosta rikoshyötyä, ja tästä noin puolet on saatu perittyä.

Lähtökohtaisesti rikoshyödyllä peritty raha ohjataan valtion kassaan, mutta rikoksen uhri voi myös hakea vahingonkorvausta ORK:n keräämästä potista.

Aalto tosin toteaa, että ilman Wincapitaa hakemuksia ei juuri olisi. Sen takia hakemuksia on kuitenkin sitäkin enemmän.

Oikeusrekisterikeskukselle oli tammikuuhun mennessä saapunut lähes 30 miljoonan euron arvosta korvausvaatimuksia Wincapitan vuoksi. ORK arvioi saavansa hakemukset ratkaistua joulukuussa.

 

Julkaistu ensimmäisen kerran 12.02.2019.

Rikoksen menettämisseuraamus

Tuomioistuin, syyttäjä ja poliisi voivat määrätä rikoksesta saatavan hyödyn menetettäväksi valtiolle. Poliisilla ja syyttäjällä on oikeus antaa enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus.

Rikoslaissa menetettäväksi rikoshyödyksi katsotaan rikoksen seurauksena haltuun saatu omaisuus, sen arvo tai tuotto. Rikoshyödyksi voidaan katsoa myös säästö, joka rikoksen seurauksena on syntynyt.

Vakavissa rikoksissa rikoshyöty voidaan tuomita menetettäväksi laajennettuna.

Myös rikoksentekoväline voidaan tuomita valtiolle menetettäväksi.

Tuomioistuimessa syyttäjän on vaadittava rikoshyödyn menettämistä.

Rikoslain mukaan menettämisseuraamus raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut lainvoimaisesta tuomiosta.

Asiasanat

Menot