Uutiset

Valtion rahapelimonopolilla tulee olemaan vankka asema vielä ainakin seuraavat 5 - 10 vuotta

Kolmen suomalaisen rahapeliyhtiön fuusio yhdeksi valtiolliseksi monopoliksi vahvistaa yhtiöiden asemaa entisestään.

Valtion omistajaohjausyksikön päällikkö Eero Heliövaara näkee, että suomalaisella rahapelimonopolilla on vankka asema vielä pitkälle tulevaisuuteen, ainakin 5-10 vuodeksi eteenpäin.

– Onko se ikuisesti kestävä, ei kukaan pysty sanomaan. Järjestelmä on kuitenkin tehty kestämään aikaa.

Vuoden alusta kolme suomalaista rahapeliyhtiötä Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi valtiolliseksi yhtiöksi. Nimeksi tuli Veikkaus Oy.

Suomen valtiojohtoinen rahapelimonopoli ei ole maailmalla ainutlaatuinen, joskin harvinainen. Sitä on parjattu vuosien saatossa, mutta siitä huolimatta järjestelmä on säilyttänyt kansalaisten vankan kannatuksen.

Valtiollisten rahapeliyhtiöiden pelkona on vuosien ajan ollut se, että EU vaatisi Suomea päästämään markkinoille myös kansainvälisiä peliyhtiöitä.

Heliövaaran mukaan yhdistäminen olikin keino vastata kansainväliseen kilpailun.

– Olemalla maailman ykkösiä meidän järjestelmämme saa myös oikeutuksensa.

Ulkomaisten pelien pelaaminen on Suomessa laillista vain verkossa ja oikeus pelien markkinointiin on rajattu vain valtiollisille rahapeliyhtiölle.

– Tämä asema voisi murentua ainoastaan, jos emme toimisi kilpailukykyisesti. Kaikki lähtee siitä, että tällainen järjestelmä on perusteltavissa.

KKV:n apulaisjohtaja Valtteri Virtasen mukaan lainsäädännölliseen yksinoikeuteen pitääkin yleisesti olla aina erityinen ja painava syy.

Rahapelimarkkinoiden järjestämisessä on puntarissa markkinaehtoinen järjestelmä hyötyineen ja ongelmineen, sekä yksinoikeusjärjestelmä, jolla pyritään kontrolloimaan näitä ongelmia.

Rahapelimonopolille on esitetty perusteena muun muassa pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen ehkäisy. Päätöksellä yksinoikeudesta pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä, rikollista toimintaa ja sosiaalisia haittoja.

Rahapeliyhtiöiden tuotosta merkittävä osa on perinteisesti käytetty yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

– Siitä, onko yksinoikeus juuri tähän paras ratkaisu, voidaan olla montaa mieltä. Kyse on lopulta poliittisesta päätöksestä, Virtanen sanoo.

Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen uskoo, ettei monopoli ole kuitenkaan tiukankaan sääntelyn edellytys.

– Meillä voisi hyvin olla käytössämme myös jokin muu järjestelmä, jonka ansiosta vähemmän rahaa häviäisi monopolin sisään ja enemmän tulisi pelaajille takaisin, Pursiainen sanoo.

– Rahapelejä pelaavat suurelta osin pienituloiset ihmiset. Monopolin kautta kulttuuritoimeen ja urheiluun käytettävä raha taas menee pitkälti keskiluokalle.

Vastaavalla järjestelmällä on Pursiaisen mukaan niin vahva kannatus, koska moni hyötyy järjestelmästä.

Veikkaus Oy:n varatoimitusjohtaja  Velipekka Nummikosken mukaan maailmassa ei kuitenkaan ole yhtäkään valtiota, joka ei säätelisi rahapelaamistaan.

– Sellaista vapauden aaltoa ei maailmassa tule, että sääntely vähenisi. Se on pikemminkin kiristynyt, Nummikoski sanoo.

Nummikosken mukaan esimerkiksi lisenssijärjestelmään siirtymisen on todettu vähentävän yhteiseen hyvään sijoitettavia varoja.

Tanska lisensoi internet-markkinansa vuonna 2012. Kun ennen yhteiseen hyvään meni rahapeleistä runsaat 60 prosenttia kaikista varoista, on määrä nyt Nummikosken mukaan laskenut alle 50 prosenttiin.

Myös Suomessa on käyty aiemmin keskusteluja vastaavaan järjestelmään siirtymisestä ja monopolin purkamisesta. Siinä lisenssimaksu avaisi yksityisille pelifirmoille pääsyn Suomen markkinoille.

Suomessa käytetään vuosittain rahapeleihin yhteensä 1,8 miljardia euroa. Kokonaismarkkinoista kotimaisten peliyhtiöiden osuus on 92 prosenttia. Kahdeksan prosenttia rahoista menee siis ulkomaille.

Verkossa tapahtuvasta pelaamisesta kansainvälisten pelien markkinaosuus on kuitenkin jo neljännes, eli yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Kansainvälisten peliyhtiöiden käyttö on Nummikosken mukaan kuitenkin lisääntynyt hyvin maltillisesti viimeisten vuosien aikana.

Paine taata kotimaisten pelien kilpailukyky on kuitenkin vahva.

Nummikoski muistuttaa, että useimmissa Euroopan maissa on estetty pelaaminen muiden kuin lisenssinhaltijoiden pelisivuilla. Suomalaiset taas saavat yksinoikeusjärjestelmästä huolimatta vapaasti pelata myös ulkomaisia pelejä.

Rahapelien mainontaan kulutetaan meillä yhteensä 1,5 prosenttia, eli muutama kymmenen miljoonaa euroa liikevaihdosta.

Luku on Nummikosken mukaan kuitenkin pienempi kuin muualla maailmassa.

– Toisaalta on Suomen kansallinen omaleimaisuus, että meillä on pelejä kioskeissa. Pelaaminen on tehty avoimeksi ja haluttu osoittaa, ettei siinä ole mitään häpeiltävää, Nummikoski sanoo.

Pursiainen taas ihmettelee sitä, miten valvontaviranomaisten vastuu ja toiminta olisi itse niillä yrityksillä, joka pelaamista järjestävät. Monella muulla toimialalla on hänen mukaansa vaikea kuvitella vastaava tilannetta.

– Firmat pistävät automaatteja jokaiseen kioskiin, käyttävät miljoonia mainostamiseen ja samalla teeskentelevät minimoivansa haittoja, Pursiainen sanoo. LM-HäSa

Päivän lehti

19.1.2020