fbpx
Uutiset

Valtioneuvoston pakkoasetus odottaa valmiina

Valtioneuvoston pakkoasetus on valmiina sisäministeriön pöytälaatikossa otettavaksi käyttöön, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti ja riittävän ripeästi tarjoa tiloja uusille vastaanottokeskuksille.

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan asetus on valmis, vaikka keinovalikoimaa ei aivan näinä päivinä olla vielä koventamassa.

– Se voidaan viedä valtioneuvostoon milloin tahansa, mutta sitä ennen haetaan kaikin keinoin ratkaisuja, ettei määräystä tarvitse ottaa esille, Nerg sanoo.

Pakkoasetuksen käyttöä halutaan Nergin mukaan välttää viimeiseen asti. Vielä ei olla aivan äärirajoilla, mutta kansliapäällikkö lähetti torstaina kuntajohtajille vakavan vetoomuksen uusien vastaanottokeskustilojen löytämiseksi ja niiden saamiseksi nopeasti käyttöön.

Jo nykyisellään Maahanmuuttovirasto voi perustaa kuntiin vastaanottokeskuksia vastoin kuntapäättäjien tahtoa. Pakkoasetus velvoittaisi kunnat luovuttamaan tilojaan, jos sopivia ei muuten löydy.

– Kuntia haastetaan nopeuttamaan päätöksentekoa, Nerg muotoilee.

Turvapaikanhakijoiden tämänhetkistä määrää varten uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan viisi uutta joka viikko. Päivittäin maahan tulee noin 500 turvapaikanhakijaa.

Nerg torjuu väitteet, joiden mukaan tilanne olisi kriisiytynyt, vaikka myöntää, että tilanne on vaativa.

Turvapaikanhakijoista noin 90 prosenttia on tähän asti ollut paperittomia. Tämän takia Nerg uskoo, että pohjoinen reitti pysyy turvapaikanhakijoiden tuloväylänä vastedeskin.

Lento- ja laivareiteillä matkustajilla on oltava voimassa olevat matkustusasiakirjat.

Tilannetta Lounais-Suomessa kuitenkin tarkkaillaan. Harkinnassa on myös uuden järjestelykeskuksen sijoittaminen alueelle tarvittaessa.

Nergin mukaan edessä on iso volyymihaaste, kun vastaanottokapasiteetti on nostettu kesän 6 000 paikasta nykyiseen 10 000 paikkaan.

– Kaikki ratkaisut käydään läpi, että saadaan skaalattua 40 000 paikkaa vuoden loppuun mennessä, Nerg sanoo.

Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto haluavatkin laajentaa vastaanottokeskuksen pyörittämistä uusille toimijoille. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksista vastaa lähinnä kunta tai SPR.

Myös muut toimijat, kuten yksityiset hoivapalveluyritykset voivat ottaa keskusten pyörittämisen vastuulleen, Nerg kertoo.

Valtio maksaa vastaanottokeskusten kustannukset ja tilavuokrat.

Vastaanottokeskusten ympäriltä on Nergin mukaan mahdollista vuokrata yksityisiä vuokra-asuntoja.

– Lähistöllä oleva kotimajoituskin on mahdollista, mutta mieluiten kuntien ja Aran vuokramajoituksen kautta, Nerg sanoo.

Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari kertoo, että henkilöstöpula on uusi este vastaanottokeskusten nykyistä nopeammalle avaamiselle.

– Henkilökunnan saatavuutta selvitetään koko ajan, Härkisaari sanoo.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen johtaja Leila Helaakoski kertoo, että alueen kaikille kunnille on lähetetty kirje, jossa kuntaa ja yrityksiä pyydetään seulomaan sopivia tiloja.

Helaakosken mukaan kunnat suhtautuvat pyyntöihin myönteisesti.

Ongelma on kuitenkin siinä, että tarjotut tilat ovat palloilu- tai tehdashalleja, joissa ihmisiä voidaan majoittaa korkeintaan väliaikaisesti.

– Kunnat ovat saattaneet tarjota myös käytöstä poistettuja kouluja, jotka sijaitsevat kaukana keskustan palveluista. Ne eivät tule kysymykseen, koska julkiset liikenneyhteydet puuttuvat, Helaakoski sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on väläyttänyt, että Suomi voi ohjata turvapaikanhakijoita muihin maihin. Nergin mukaan tässä on kyse eurooppalaisesta keskustelusta.

– Tilanne tulee eteen, jos tulijoita on niin paljon, että Suomen kantokyky ei kestä, Nerg sanoo.

Asiasanat

Menot