Uutiset

Valtiovalta sortaa eläkeläisiä

Meitä eläkeläisiä on maassamme lähes 1,4 miljoonaa. Edunvalvontaamme ovat lupautuneet hoitamaan lukuisat eläkejärjestöt, puolueet, neuvottelukunnat ja jopa ay-liike. Meille on kuitenkin syntynyt käsitys, että eläkejärjestöt ovat keskittyneet pelkästään tanssikurssien, viihdeiltojen ja seuramatkojen järjestämiseen.

Miten muutoin on ymmärrettävissä se, että maamme hallitus ja eduskunta voivat vuosi toisensa jälkeen heikentää eläke-etuuksiamme edunvalvojiemme reagoimatta?

Viime vuosikymmenen lamavuosien maksumiehiksi laitettiin eläkeläiset. Vuosina 1993-95 eduskunta heikensi eläkkeiden indeksikodotuksia 3,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 1996 astui voimaan ns. taitettu indeksi, jolla eläkkeitä tarkistetaan vuosittain siten, että palkkaindeksistä otetaan 20 prosenttia ja kuluttajahintaindeksistä 80 prosenttia.

Aikaisemmin käytettiin ns. puoliväli-indeksiä eli hintatason ja ansiotason muutokset huomioitiin 50/50 %.

Valtionvarainministeriön tilastojen mukaan palkkakehitys vuosina 1995-2004 oli vuodessa keskimäärin 3,6 % . Samassa ajassa kuluttajahinnat nousivat 1,4 %. Vastaavasti eläkeindeksi kohosi 1,8 %. Vuoteen 1995 saakka käytössä ollut eläkeindeksi olisi nostanut eläkkeitä 2,5 %/vuosi. Taitettu indeksi on joka vuosi eläkeläisille 0,7, % heikompi kuin puoliväli-indeksi.

Mikäli valtiovalta ei olisi puuttunut eläkeindeksiin, olisivat eläkkeet tänä päivänä toistakymmentä %-yksikköä korkeammalla tasolla. Menetykset ovat merkittäviä, kun keskieläke on noin 1130 euroa kuukaudessa ja valtiovalta on pienentänyt keskieläkettä runsaan 1600 euroa per vuosi. Tätä tuskaa lisäävät merkittävästi myös kansaneläkkeen pohjaosan (455 mk/kk) leikkaukset.

Edellä mainitun perusteella eläkeindeksin on oltava oleellisesti lähempänä palkkaindeksiä kuin se on nyt, vähintään puoliväli-indeksi ellei peräti sama.

Eläkeläisten sortoa on pahentanut myös verottaja: raippavero, eläketulovähennyksen kohdentaminen vain pienempiin eläkkeisiin sekä palkkatuloa korkeampi verotus. Verotuksen epäoikeudenmukaisuudet on korjattava.

Maamme perustuslain pitäisi antaa omaisuudelle suoja, mutta suojaa on viime vuosina loukattu törkeästi. Meille eläkeläisille eläke on omaisuuserä, jonka olemme aktiiviaikanamme palkastamme säästäneet. Tätä omaisuuserää valtiovalta pienentää yksipuolisin päätöksin vuosittain ja edunvalvontajärjestömme vain myhäilevät hyväksyvästi.

Eläkeläiset herätkää! Eduskuntavaalit lähestyvät. Meille eläkeläisille kuuluisi kansanedustajapaikoista kolmasosa. Nyt on vain muutama. Tähän asti olemme äänestäneet ”kauniita ja rohkeita” – myös eläkepuolueita – ja eläkkeet ovat vain laskeneet.

On aika miettiä uusia vaikuttamisen keinoja. Jätetäänkö ensi talven vaaleissa äänestämättä? Heräisivätkö puolueet eläkeläisten asialle? Vai olisiko parempi, että annamme äänemme vain puolueiden ehdokaslistoilla olevilleeläkeläisille, jotta saisimme eduskuntaan eläkeläisiä kaikkiin merkittäviin eduskuntaryhmiin. Tämä mahdollistaisi eläkkeiden huomioon ottamisen ja jopa kehittämisen hallitusohjelman avulla.

Jos jatketaan vanhalla linjalla, eläkkeet kurjistuvat ja pienempiä eläkkeitä saavat ovat pian sossun luukulla. Näin on valtiovalta säästänyt ja saanut kunnat jälleen kerran maksumiehiksi.

Vuodesta 1992 bruttokansantuotteemme on kasvanut noin 60 %, palkat ovat nousseet yli 40 % ja eläkkeiden ostovoima vain noin 4 %, samalla aikavälillä on työeläke heikentynyt lakisääteisestä 60 prosentista noin 40 prosenttiin.

Armo Korvela

kapteeniluutnantti evp

Toholampi

Raimo Toveri

kapteeni evp

Hämeenlinna