Uutiset

Valtuusto ei enää mieti nippeleitä

Moni hätkähti viime vuonna, kun tilaajajohtaja Päivi Saloranta ostaa pätkäytti moottorien katteen vaiheille pari siltaa, tunnelin ja liikennejärjestelyt.

Lysti maksoi lähes 30 miljoonaa, josta tosin yli puolet meni NCC:n piikkiin. Asia kuului tilaajajohtajan toimivaltaan. Tosin olihan sitä valmistellut laaja työryhmä.

Usein valitetaan, ettei lautakunnissa enää päätetä sellaisista asioista kuin ennen. Toisaalta sanotaan, että nykyään lautakunnat tekevät päätöksiä, jotka aikaisemmin kiersivät kaikki hallinnon tasot aina valtuustoon asti.

Kun neljä vuotta sitten yhteen liittyneille kunnille tehtiin yhteistä hallintosääntöä ja toimintasääntöjä, siellä määriteltiin tarkasti, millaisia asioita kukin viranhaltija ja luottamuselin saa ratkaista.

Tuolloin pyrittiin eroon turhasta byrokratiasta. Kovin laajaa keskustelua päätösten delegointi alemmille tasoille ei aiheuttanut.

– Ajatuksena oli se, että kun valtuuston on linjannut päätöksen, ei lautakunnan enää tarvitse erikseen päättää, että se toteutetaan, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.) kertoo.

Virkavalinnat supersujuviksi

Hyväksyessään budjettia kaupunginvaltuusto hyväksyy nykyään paljon yksityiskohtia, jotka eivät sen koommin palaa valtuuston päätettäviksi.

Niistä päättävät kaupunginhallitus, lautakunnat tai jopa yksittäiset virkamiehet.

Eri toimielimien vastuut ja tehtävät on määritelty yllättävän selkokielisesti kaupungin johtosäännössä ja vielä yksityiskohtaisemmin eri toimialueiden palvelusäännöissä.

Esimerkiksi virkavaaleista enää kaupunginjohtajien valinta tulee valtuustolle asti. Kaupunginhallitus valitsee mm. tilaajajohtajat ja palvelutuotantojohtajan.

Kaupunginjohtaja voi omin päin valita vaikkapa talous- ja hallintojohtajan. Apulaiskaupunginjohtaja saa valita palvelujohtajat ja pelastuspäälliköt

Tapio Vekka arvioi, että systeemi on muuten hyvä, mutta tiedottamista voisi parantaa.

– Mikään ei kiellä tuomasta tiedoksi päätöksenteossa olevia asioita valtuustolle tai lautakunnille, vaikka ne eivät niistä päättäisikään.

Kaavoilla yhä pitkä tie

Edes kaikki asemakaavat eivät nykyään käy kaupunginhallituksessa, saati valtuustossa.

Toisaalta suuret asemakaavat, osayleiskaavat ja yleiskaavat käyvät läpi pitkän byrokratiapolun ja tulevat useita kertoja yleisönkin nähtäväksi ja kommentoitaviksi.

Esimerkiksi Katumajärven itäpuolen osayleiskaavan muutos kävi yhdyskuntalautakunnassa peräti neljä kertaa ja aina välillä yleisön kommentoitavana. Sen jälkeen se eteni kaupunginhallitukseen ja on lähiaikoina tulossa valtuustoon.

Siihen ei sisältynyt suuria kiistakysymyksiä, mutta tämä on normaali päätöstie.

Valitustie pysyy

Viime aikoina on saatu esimerkkiä myös nopeasti etenevistä päätöksistä.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta (tetola) päätti syyskuussa, että Lammin sairaala lakkautetaan vuodenvaihteessa. Päätös kuului lautakunnan toimialaan, eikä sitä käsitellä valtuustossa.

Tältä vuodelta on toisenlainenkin esimerkki. Lasten ja nuorten lautakunta päätti, ettei halvin tarjous kelpaa Tuomelan koulun tilaongelmien ratkaisuksi. Saman tien kaupunginhallitus alisti asian itselleen.

Ensi viikolla tulevassa budjettiesityksessä nähdään, mikä on hallituksen kanta. Valtuusto päättää siitä budjetin yhteydessä. (HäSa)