Uutiset

Valtuustojen uudet koot selvittämättä

Kunnanvaltuustojen kokoa on mahdollista supistaa merkittävästi jo seuraavissa kuntavaaleissa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan keskustelu valtuutettujen uusista vähimmäismääristä on kunnissa kuitenkin vielä kokonaan käymättä.

Vaikka monissa kunnissa on meneillään organisaatioiden perkaus, ei pohdinta ole koskettanut valtuustojen kokoa. Asia on ajankohtainen, sillä kuntien tehtävät vähenevät, kun sosiaa­li- ja terveydenhoitopalvelut siirtyvät itsehallinnollisille alueille.

Kuntapäättäjät joutuvat miettimään, riittäisikö jäljelle jääviä tehtäviä hoitamaan nykyistä pienempi luottamushenkilöiden joukko.

VALTUUSTOT voivat pitää myös entisen kokonsa, mutta siitä on päätettävä ja ilmoitettava oikeusministeriölle viimeistään ensi vuonna. Muussa tapauksessa valtuutettuja valitaan uudessa kuntalaissa säädetty vähimmäismäärä.

Kietäväinen ennakoi, että huhtikuun 2017 kuntavaalit jäävät välivaiheeksi, jonka jälkeen valtuustot pienenevät entisestään. Pienillä ryhmillä voi Kietäväisen mukaan olla vaikeuksia saada edustusta läpi kuntavaaleissa.

Tällä hetkellä alle 2 000 asukkaan kunnat ovat voineet valita 17 valtuutettua.

Jatkossa alle 5 000 asukkaan kunnassa valittaisiin vain 13 valtuutettua. Esimerkiksi 8 001–15 000 asukkaan ja 35 valtuutetun kokoluokka on poistumassa kokonaan.

TURUSSA asiaa ei ole vielä mietitty.

– Vielä ei ole tiedossa, mitä tehtäviä sote-uudistuksen jälkeen kunnille jää. Jos tuotantokin siirtyy pois kunnilta, voi kysyä, miten isoa joukkoa hallinnon pyörittämiseen tarvitaan, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni (kok.) toteaa.

Mannin mukaan pienryhmissä uudistus tulee todennäköisesti herättämään vastustusta.

– Jo nyt sellaiset alueet, joilla ei ole edustusta kokevat, että heitä ei oteta päätöksenteossa huomioon, Manni sanoo.

Turussa valtuustopaikat olisivat uuden vähimmäismäärän mukaisesti 59 nykyisen 67:n sijaan.

Oulussa organisaatiomuutosta vetävän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilasen (kesk.) mukaan koko luottamusmiesorganisaatioon tulee muutoksia, kun kunnan tehtävät vähenevät.

Moilasen mukaan valtuustopaikkojen vähentämisen ohella johto- ja lautakuntia niputetaan yhteen.

Oulussa ei ole vielä päätetty, supistuuko valtuusto 59:ään nykyisestä 67:stä.

TAMPEREELLA on käyty paljon keskustelua johtamisjärjestelmästä, mutta ei valtuutettujen määrästä.

Tampereen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) pitää hyvänä sitä, että kuntalaki mahdollistaa, ei määrää.

Marin arvioi, että kasvavana kaupunkina Tampereella ehkä halutaan pysyä nykyisessä 67:ssä.

Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Veikko Laitilan (kesk.) mukaan Kokkola ei pienennä valtuustoaan 43:een, vaan pitää sen nykyisessä 51:ssä.

Laitila perustelee entistä kokoa aiemmin tehdyillä kuntaliitoksilla, kun halutaan varmistaa alueellinen ja myös kielivähemmistön päätöksenteko.

Asiasanat

Päivän lehti

25.1.2020