Uutiset

Valtuustoryhmät pohtivat omia "ministereitä" ja valiokuntia

Valiokuntamalli vai ministerimalli? Pitääkö luottamusjärjestelmää muuttaa nykyisestä? Millä konserniyhtiöt saataisiin nykyistä paremmin poliittisen päätöksenteon piiriin? Pitäisikö kaupunginhallituksessa olla konsernijaosto?

Hämeenlinnan valtuustoryhmät saavat pohdittavakseen vielä ennen kesälomia, tarvitaanko Hämeenlinnan poliittisen järjestelmään muutoksia seuraavalle vaalikaudelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.) muistuttaa, että kaupungin organisaatio elää koko ajan.

-On hyvä pohtia, palveleeko luottamusorganisaatio päätöksentekoa parhaalla tavalla. Tukeeko nykyinen rakenne kunnan perustehtävää ja toteuttaako strategiaa, Vekka kysyy.

-On koettu, että mahdollisuudet poliittiseen vaikuttamiseen ovat heikentyneet. Siksi pitää miettiä, millä luottamushenkilöiden mielipide saadaan kuuluville.

Äskettäin valtuustoseminaarissa Talent Partnersin ja Audiapron edustajat Eeva Kuuluvainen ja Aija Tuimala esittelivät, millaisia malleja tällä hetkellä on keskusteluissa esillä.

Pormestarimalli, jossa esimerkiksi valtuutettujen joukosta valitaan joku päätoimiseksi pormestariksi, ei ole ottanut tulta Hämeenlinnassa.

-Meillä ei ole tarvetta siihen niin kauan kun olemme tyytyväisiä kaupunginjohtajiimme, Vekka sanoo.

Painavat luottamuspaikat

Tällä hetkellä pinnalla ovat ministeri- ja valiokuntamallit, joista myös Hämeenlinnan valtuustoryhmät ovat saaneet tietoa.

Tapio Vekan oma suosikki on ministerimalli.

Se tarkoittaa, että lautakuntien puheenjohtajat olisivat myös kaupunginhallituksen jäseniä.

-Tällöin lautakunnilla olisi suora yhteys kaupunginhallitukseen. Muodostuisi vahvoja luottamuspaikkoja, joiden haltijat pystyisivät keskustelemaan samalta tasolta virkamiesten kanssa.

Vekka kysyy, voisiko luottamuspaikkoja olla nykyistä vähemmän, mutta sitäkin painavampia posteja. Tämä vähentäisi ehkä epäilyjä siitä, että virkamiehet ohjailevat koko päätöksentekoprosessia.

Tosin nämä luottamustoimet vaatisivat hoitajaltaan paljon aikaa, paneutumista ja asiantuntijuutta.

Valiokuntamallissa ajatuksena on se, että lautakunnissa istuisi vain valtuutettuja.

-Sekin varmasti parantaisi tiedonkulkua ja lisäisi sitoutumista. Jos kaikki lautakuntapaikat menisivät valtuutetuille, ongelmaksi tulisi, millä luottamuspaikoilla uudet kunnallispolitiikasta kiinnostuneet ihmiset pääsisivät ”harjoittelemaan” päätöksentekoa.

Lautakuntien koko on nyt varsin suuri. Jäseniä on 13.

-Tämä on siirtymävaiheen ratkaisu. Siitä pitäisi päästä tehokkaampaan kokoon, joka lienee 7-9 jäsentä.

Foorumeita systemaattisesti

Yksi lääke valtuuston strategiseen ohjaukseen ja ajan tasalla pitämiseen voisi olla myös se, että erilaisia iltakouluja ja seminaareja olisi nykyistä systemaattisemmin.

Sama voisi päteä myös kuntalaisten näkemysten kuulemiseen eri puolilta kaupunkia vaalien välilläkin.

-Nyt tuntuu siltä, että esimerkiksi aluetoimikunnat ovat turhan byrokraattien tapa saada uusien kaupunginosien näkemykset esille. Ne kokoontuvat liian harvoin pystyäkseen reagoimaan ajankohtaisiin asioihin, Tapio Vekka laskee.

Yksi vaihtoehto olisi järjestää erilaisia keskustelutilaisuuksia ja foorumeita nykyistä systemaattisemmin.

-Ne ovat olleet varsin suosittuja muissa kaupunginosissa. Kantakaupungissa ne eivät aina kerää paljon yleisöä.

Vekan mukaan tarkoitus on pitää voimassa kaikki mahdollisuudet antaa kansalaispalautetta.

-Varmasti paperinen lomakekin säilyy, hän lupaa.

Poliittisen järjestelmän mahdollisista muutoksista on tarkoitus päättää vielä tämän vuoden kuluessa, jotta ne voidaan toteuttaa uuden vaalikauden alkaessa vuoden 2013 alussa. (HäSa)

Päivän lehti

22.1.2020