Kolumnit Uutiset

Valtuustosalissa määkii liian monta lammasta

Hämeenlinnalainen kuntapolitiikka on saanut jo valtakunnan julkisuutta.

Kaupunginhallituksen erottamiskuviot maanantai-iltana toivat paikalle muitakin tiedotusvälineitä kuin paikallisen median.

Eikä mikään ihme. Sen verran kummallisia ja värikkäitä ovat kuviot olleet paikallispolitiikassa.

Kuluneesta vaalikaudesta saisi messevän elokuvakäsikirjoituksen. Vink, vink hämeenlinnalaislähtöinen käsikirjoittaja Pekko Pesonen. Nyt olisi aihe tarjottimella.

Pesosen edellinen käsikirjoitus käsitteli Talvivaaraa.

Hämeen Sanomat pohti sunnuntaisivuilla 10.4., millaisissa asemissa valtuutetut lähtevät seuraaviin kuntavaaleihin ensi keväänä. Nimesimme valtuuston lampaat ja leijonat, ainakin ne räikeimmät esimerkit.

Jokainen valtuutettu voi pohtia, oliko hänellä kuvituksessa lampaan vai leijonan kasvot. Sen voin paljastaa, ettei graafikko kasvoja ihan sattumalta hahmoille heitellyt vaan taustalla oli ajatus.

Lampaita oli 59:stä valtuutetusta 32. Leijonia oli 27.

Luvuista voi päätellä, miten toimii joukkue, jossa ratkaisuun valmiita on alle puolet pelaajista.

Aika moni äänestäjä äänestää mielikuvan perusteella.

Jokainen voi itse päättää, millaisen tyypin haluaa hoitamaan asioitaan – leijonan vai lampaan.

Nyt näyttää siltä, että liian moni valtuutettu yrittää määkiä jotakin vailla tavoitetta tai on ihan hiljaa. Kyse on myös johtamistavasta. Onko valtuustolla visiota, vai onko se hautautunut riitelyn alle?

Vaikka valtuustokausi on ollut tappelua ja vääntämistä, on päätöksiäkin tehty.

Sitä ei kuitenkaan saada koskaan selville, mitä olisikaan saatu aikaan, jos henkilöriitoja ei olisi puitu oikeusistuimissa ja kaikki valtuutetut olisivat keskittyneet päätöksentekoon.

Energiaa on kulunut paljon aiheen vieressä säätämiseen sen sijaan, että olisi keskitytty asiakysymyksiin ja niiden ratkomiseen.

Vaaleihin on aikaa vuosi. Nyt olisi aikaa vielä aikaa ajaa asioita eteenpäin. Nyt pitäisi myös mahdollisten uusien ehdokkaiden valmistautua haastamaan istuvat lampaat ja leijonat. Toivottavasti politiikka kiinnostaa uusia kykyjä.

Kaikkien etu nimittäin olisi, että ehdokaslistoilla olisi paljon hyviä ehdokkaita, jotka joutuisivat ihan oikeasti perustelemaan, miksi juuri minä olisin oikea ihminen ajamaan kaupunkilaisten asioita.