Uutiset Helsinki

Valvira: Vanhustenhoidon ongelmayksiköitä yhä liikaa – kuntien rahapula heikentää oloja entisestään

Vanhusten hoivaskandaalin keskiössä oleva hoiva- ja terveyspalvelualan yritys Esperi Care Oy esitteli tänään toimiaan hoivan laadun ja luottamuksen palauttamiseksi. Alaa valvovan Valviran ja lähi- ja perushoitajia edustavan Superin mielestä tekemistä vanhustenhoidon parantamiseksi on yhä paljon.
Esperin hoivakoti Forssassa. Arkistokuva.

Vanhustenhoidon heikko tila pullahti julkisuuteen vuosi sitten, kun Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa lukuisten epäkohtien takia. Puutteita oli muun muassa hoitohenkilökunnan määrässä, perushoidossa, asianmukaisessa lääkehoidossa ja potilasturvallisuudessa. Valviran selvittelyjen kohteena oli myös hoivakodin asiakkaan kuolemantapaus.

Hoivaskandaalin jälkeen Esperi perusti ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan laaturyhmän arvioimaan ja kehittämään Esperin toimintaa.

– Pääpaino oli aiemmin Esperin kasvussa. Viime tammikuussa yritysostot lopetettiin ja painopiste on nyt henkilöstön kehittämisessä ja laadun parantamisessa, Esperi Caren varatoimitusjohtaja Heini Pirttijärvi sanoo.

Esperin laaturyhmän puheenjohtajana toimi geriatrian professori, emeritus Jaakko Valvanne. Valvanteen mukaan Esperin pitää muuttaa toimintaansa asiakaslähtöiseksi ja henkilöstöstä välittäväksi. Ryhmän keskeinen havainto oli, että hoivakotien asukkaita pitää kuulla ja heidät pitää ottaa mukaan oman arkensa suunnitteluun.

– He haluavat normaalia aikuisten elämää. Heitä harmittaa lapsellinen puuhastelu.

Ryhmän suosituksiin kuuluu omaisviestinnän parantaminen, asukkaiden omatoimisuuden tukeminen ja saattohoidon kehittäminen. Henkilökunnan määrän ja rakenteen pitää vastata asukkaiden hoitoisuutta, henkilökunnan perehdytys on varmistettava ja esimiestyötä on tuettava.

Esperi kertoo perustaneensa kohun jälkeen 2000 uutta työsuhdetta, joista noin 850 on vakituisia. Henkilöstöjohtaja Marja Pajamon mukaan tukitöiden tekijöiden määrää on kasvatettu, jotta hoiva-aikaa ei kuluisi niihin. Esperi on lisännyt myös esimiesten koulutusta ja perehdyttänyt henkilökuntaa muun muassa muistisairaiden kohtaamiseen ja saattohoitoon.

Pistokokeita ei tehty

Esperin hoivayksiköt tiesivät etukäteen laaturyhmän vierailuista. Laaturyhmä teki yhteensä noin 30 käyntiä hoivayksiköihin. Tavoitteena ei Valvanteen mukaan ollut tehdä pistokokeita.

– Kyllä oikean tilanteen näkee, kun siellä koko päivän viettää.

Valvanne sanoo, että yrityksen voittoa ei pidä ottaa iäkkäiden ihmisten eikä henkilökunnan selkänahasta. Hänen mukaansa tuntui siltä, Esperissä oli toimittu näin ennen uudistuksia. Vanhusten arjessa se näkyi muun muassa vähäisenä liikuntana ja muuna aktiviteettina. Vanhusten oleminen oli passiivista ja ruokaakaan ei aina pidetty ravitsevana.

Valvanne arvioi, että Esperin toiminnan puutteet tulivat ilmi varsin myöhään siksi, että valvonta ei ollut riittävää. Kunnat tekevät sopimukset yksityisten palvelutuottajien kanssa.

– Kuntien olisi pitänyt puuttua jämäkämmin puutteisiin. Toivottavasti kunnat valvovat nyt paremmin tilannetta. Kunnat ovat päässeet kuin veräjästä, kun on keskitytty isoihin hoivayrityksiin. Kunnilla on vastuu yksityisten hoivapalveluyritysten tuottamista palveluista ja kuntien omasta pitkäaikaishoidosta.

Puutteita riittää paikattavaksi

Sosiaali- ja terveysalaa valvova Valvira ja lähi- ja perushoitajia edustava Super pitävät laaturyhmän suosituksia ja Esperin jo toteuttamia toimia hyvänä alkuna, mutta puutteita on edelleen paljon sekä Esperin että alan muiden yritysten ja kuntien toimissa.

– Päivittäin saamme valituksia sekä Esperi Caren että muiden toimijoiden toiminnasta. Syynä on hoidon heikko laatu, ihmiset unohdetaan, lääkitykset ovat huonosti, potilasturvallisuus on laiminlyöty. Ihan samoja asioita, joista kohu alkoi, sanoo Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Hänen mukaansa suuri ongelma on myös se, että yritykset eivät saa työntekijöitä niin paljon kuin haluaisivat.

– Tämän ovat työnantajat tehneet itse. Vuosia on puhuttu, että työnteko ja työtilanne ovat huonoja, mutta he ovat vain jatkaneet. He joutuvat nyt itse syömään sitä soppaa, joka on keitetty.

Kuntien rahapula näkyy sopimusneuvotteluissa

Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan on selvää, että tilanne vanhustenhoidossa on edelleen päällä, mutta hyviä asioita on ilmassa. Varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, miten pitkäjännitteisesti korjaustoimet tehdään.

– On rohkaisevia signaaleja siitä, että yritykset ja kunnat ovat ryhtyneet korjaustoimiin, mutta samaan aikaan on huolestuttavia signaaleja toimintayksiköistä. Voidaan sanoa, että aivan liikaa on ongelmallisia toimintayksiköitä. Tilanne on edelleen päällä.

Henrikssonin mukaan Valviralla on iso huoli siitä, miten kuntien rahat saadaan riittämään ja miten henkilöstöpula saadaan korjatuksi.

Henriksson sanoo, että kuntien rahapula heijastuu niin, että kuntien ja palvelutuottajien neuvottelut ovat olleet hyvin kiperiä. Mitä mahdollisuuksia kunnilla on maksaa siitä palvelusta, jota tuottaja tarjoaa ikäihmisille, joiden palvelutarpeet koko ajan kasvavat.

Valvira ei ole tehnyt rikosilmoituksia esimerkiksi haamuhoitajista eli hoitajista, jotka eivät ole oikeasti työvuorossa paikalla. Henrikssonin mukaan syynä on se, että Valvira ei ole saanut palvelujen tuottajilta tietoisesti harhaan johtavaa väärää tietoa.

– Me olemme saaneet sekavaa, epäselvää tietoa huonosta toiminnasta, huonoa työvuorolistojen hallintaa. Se on ollut toistaiseksi oikeaa tietoa huonosta toiminnasta, ei väärää tietoa.

Päivän lehti

25.2.2020