Uutiset

Valvontakomissio Kreikkaan

Kreikka on menettänyt sen vähäisenkin luottamuksen, jota muut euromaat ovat sitä kohtaan tunteneet. Maan hallituspuolueet pääsivät keskenään yhteisymmärrykseen lisärahoituksen ehdoksi asetetuista säästöistä ja leikkauksista, mutta euromaat, Suomi muiden mukana, eivät edelleenkään ole vakuuttuneita konkurssin partaalla keikkuvan Kreikan halusta ja kyvystä vastata velvoitteistaan.

Euromaat asettivat maalle joukon lisäehtoja, jotka sen on täytettävä, ennen kuin tukimiljardit siirtyvät Kreikan valtion tilille. Valtiovarainministereillä on ratkaisulleen vankka peruste, sillä Kreikka on jo monta kertaa laistanut lupaamistaan uudistuksista. Maassa vaihdettiin hiljattain hallituskin, mutta uusikaan koalitio ei ole kyennyt ottamaan katastrofia hallintaansa.

Kuluvana vuonna maan pitäisi säästää kolme miljardia euroa viimevuotisten säästöpäätösten lisäksi. Se merkitsee minimipalkan laskua, eläkkeiden leikkauksia, verojen kiristyksiä ja kaikkea muuta ikävää, mihin kreikkalaiset eivät ole tottuneet.

Joka viides työikäinen kreikkalainen on tällä hetkellä työttömänä ja nuorisotyöttömyys on lohduttoman korkea ja lähentelee 50 prosenttia. Tällaisessa tilanteessa kova etuuksien leikkauslinja ja veronkiristykset saavat kovin vähän ymmärrystä.

Mellakat ja lakot jatkuvat, kun raivostuneet kansalaiset purkavat pahaa oloaan omia päättäjiään kohtaan. Maassa on parhaillaan koko yhteiskunnan halvauttava yleislakko. Hulinointi ei tietenkään edistä kriisin ratkaisua ja heikentää entisestään rahoittajien luottamusta maan mahdollisuuksiin päästä edes joskus kuiville.

Kreikan tärkein elinkeino on turismi. Jos lakot ja levottomuudet eivät laannu, matkailijat kiertävät Kreikan kaukaa ja valmiiksi heiveröinen kansantalous luhistuu entisestään tai lopullisesti.

Äärettömästä epäluottamuksesta kielii koruttomasti EU-komission varapuheenjohtajan Olli Rehnin päätös lähettää Ateenaan lähikuukausina asiantuntijoita, joiden tehtävänä on valvoa säästötoimien toteutusta. Tarvittaessa rahoittajien eli muiden euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustajat toimisivat neuvonantajina. Juuri nyt rahan ohella Kreikassa on pulaa hyvistä neuvoista.

Tähän mennessä on sovittu 130 miljardin euron tukipaketista Kreikalle. Parhaillaan selvitetään, riittääkö edes se, vai kasvaako jo nyt hirvittävä summa entisestään. On luonnollista, että maksajamaissa vaaditaan Kreikan lainoituksen lopettamista, sillä epävarmojen saatavien määrä kasvaa kaiken aikaa ja todennäköisyys lainojen edes osittaisesta takaisinmaksusta vähenee.

Kreikka on lähipäivinä viimeisellä portilla. Euromaat ja IMF tekevät ratkaisunsa uudesta tukipaketista ensi viikon puolivälissä. Mikäli Kreikan hallitus ei siihen mennessä kykene vakuuttamaan niitä kyvystään johtaa maata ulos kriisistä, Euroopassa nähdään tuiki harvinainen valtion konkurssi.

Päivän lehti

25.5.2020