fbpx
Uutiset

Vammaisten palvelut

Hämeen Sanomissa 9.3.2006 julkaistussa lehtikirjoituksessa kerrottiin vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta esimerkkitapauksena Taisto Toivonen, joka näin antoi kasvot tälle epäkohdalle, kiitos siitä hänelle.

Minulle jäi jutusta vaikutelma, että asiat hoituvat jotenkin eikä niistä juurikaan valiteta. Tässä piilee harhakäsitys, sillä usein vammainen ajattelee, ettei hän voi vammaisena päästä sinne minne terveet pääsevät ja jättää yrittämättä.

Lisäksi samoista asioista ei jaksa aina valittaa, kun korjauksia ei saada aikaan ja suhtautuminen palautteeseen on nuivaa. Periaatteena on syytä pitää kaikilla tahoilla, että valitus on voimassa niin kauan kunnes epäkohtaan saadaan korjaus!

Huoneistosta ulospääsy ja kuoppaiset sorapihat tai korkeuseroja sisältävät asfalttipihatkin ovat liikuntaesteisiä sekä kerrostaloissa että muunlaisissa asunnoissa. Erityisesti portaisiin on kehitetty erilaisia apulaitteita, joita käytettäessä kulkeminen on turvallista. Sitä se ei ole silloin, kun ihmiset avustavat kerroksissa. Siinä avustajat rikkovat itsensä ja tilanne voi olla vammaiselle kohtalokas.

Sähköpyörätuolia ei sitten nosteta yhtäkään normaalia porrasta, sillä se painaa jopa yli 150 kiloa + istuja.

Tietysti voidaan ajatella, että vammaisen pitäisi muuttaa aikanaan esteettömään asuntoon, jotta liikkuminen mahdollistuisi. Kaikki eivät siihen itsenäisesti kykene, kuka mistäkin syystä. Usein ongelmaksi muodostuu sopivan asunnon saaminen. Toimintakyky voi alentua etenevästi. Lisäksi muuttaminen on vammaiselle paljon raskaampaa kuin terveelle.

Taloudelliset resurssitkaan eivät usein salli omistusasunnon vaihtamista, kun uusi maksaa yleensä enemmän, kuin vanhasta saa. Tulotasokin on työikäisellä pudonnut, jos on jäänyt eläkkeelle, joten lainanotto ei houkuttele, mahtaisiko saadakaan.

Pitää olla hyvin varovainen, kun ihmiselle ehdottaa muuttamista omasta kodistaan.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa tehdään vuokra-asuntoihin hyvin nuivasti muutostöitä, jotka palvelevat vammaisen omatoimisuutta, sillä pelätään ilmeisesti, että nämä asunnot menevät vapaille markkinoille, kun ko. asukkaan tarpeet loppuvat. Tässä tarvittaisiin ohjelma, jossa nämä muunnetut asunnot mahdollisilla yksilöllisillä lisäyksillä osoitetaan taas toiselle vammaiselle.

Veikko Päiviö antoi mielipidepalstalla pyyhkeitä mm. vammaisjärjestöille ja vammaisneuvostolle ja aiheesta. Aina voidaan tehdä enemmän.

Vammaisjärjestöjen tehtävä on antaa jäsenilleen tietoa vammaispalvelun tarjoamista mahdollisuuksista, sillä moni on syrjäytynyt ja eristäytynyt niin, ettei ilman apua kykene nykyisessä vammaispalvelujen ilmapiirissä asioitaan hoitamaan. Eli tietoa ja tukea yksittäisille ihmisille, joiden tarpeet ovat hyvin moninaiset.

HML:n vammaisneuvosto pyrkii tiedon lisäämiseen ja epäkohtien esille tuomiseen päättäjille, virkamiehille, vammaisille, jne.

Viime vuoden lopulla valmistui Hyvän elämän puitteet – Hämeenlinnan seudun vammaispoliittinen ohjelma 2006 – 2008, jonka seudun kuntien päättäjät ovat hyväksyneet. Tämän pohjalta on oikeus odottaa myös toimenpiteitä palvelujen parantumiseksi.

Seudullinen vammaisneuvottelukunta järjestää Vammaisfoorumin 4.4.2006 Wetterhoffin auditoriossa. Aihe on sattuvasti: esteettömyys vammaisten näkökulmasta. Foorumi on avoin tilaisuus.

Vammainen tarvitsee palvelunsa ilman byrokratiaa ja kohtuutonta viivettä.

Pirkko Matikainen

Etelä-Hämeen lihastautiyhdistyksen edustaja vammaisneuvostossa

Menot