Uutiset

Vanajan avovankilassa ensi kertaa avoimien ovien päivä

Ensimmäistä kertaa kautta aikain viranomaiset järjestivät avovankilassa avoimien ovien päivän perjantaina. Paikkana oli Vanajan vankilan Ojoisten osasto Hämeenlinnassa.

Tapahtuman taustalla on vankien viime kesänä omatoimisesti maan eri avovankiloissa järjestämät avoimien ovien päivät. Kesän aikana lähti luvattomille teille poikkeuksellisen paljon avolaitosten vankeja, mikä herätti paljon kyselyjä ja ihmettelyä avovankiloiden toiminnasta.

Hämeenlinnan tapahtuma houkutteli avovankilaan alun toistasataa vierasta. Monet heistä kertoivat asustelevansa keskellä kaupunkia olevan Ojoisten osaston lähellä ja halunneensa tulla tutustumaan naapuriinsa.

Raimo Kaukinen asuu näkömatkan päässä Ojoisten vankilasta. Vielä kymmenkunta vuotta sitten hänellä, kuten monilla muillakin, oli tapana oikaista avovankilan pihapiirin kautta matkalla keskikaupungille. Sittemmin oikaisun mahdollistanut portti on suljettu.

-Kerran pari naista lähti autolla Ojoisten kuppilasta, jossa olivat olleet kaljalla. Heidän autonsa juuttui vankilan porttiin kiinni, Kaukinen muistelee.

Hän sanoo, ettei vankilasta ole koskaan ollut mitään haittaa naapurustolle. Avointen ovien päivään hän kertoo osallistuneensa siksi, että oli utelias pääsemään rakennuksiin sisään, kun ei ole niissä koskaan käynyt.

Julkisuuspaineista ei piitata

Vankien asumuksiin yleisö ei tälläkään kertaa päässyt, mutta hallintorakennus ja pihapiiri tulivat kävijöille tutuiksi. Moni kuunteli myös paikalla olleen Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtajan Esa Vesterbackan selvitystä vankeinhoidon tarkoituksesta ja avovankiloista.

Odotetusti häneltä kysyttiin Åmselen kolmoismurhaajan Nikita Fouganthinen muutaman päivän takaisesta avolaitoksesta luvatta poistumisesta. Kysyjä ihmetteli, eikö tällainen karkaamisherkkä julkkisvanki pitäisi sijoittaa suljettuun laitokseen, kun luvaton poistuminen nousee kuitenkin suureksi uutiseksi?

Ottamatta kantaa yksittäistapaukseen Vesterbacka esitti vastakysymyksen, pitäisikö vanki panna imagosyistä suljettuun laitokseen, jos hän muilla perusteilla kuuluu avovankilaan? Vesterbackan mielestä on vastuullista vankeinhoitoa olla välittämättä tällaisista mahdollisista imagotappioista.

Tavoitteena rikokseton elämä

Vesterbacka kertoi yleisölleen, että vankeuden tavoite on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Siihen pyritään muun muassa koulutuksella ja päivärytmin luomisella työnteon avulla. Vankia ei lain mukaan pidä sijoittaa sen suljetumpaan laitokseen tai osastoon kuin hänen vankilassa pitämisensä ja vankilan turvallisuus edellyttää. Yli puolella ensikertalaisista vankilareissu jää ainoaksi.

Alle vuoden tuomiota istuvat voidaan sijoittaa suoraan avolaitokseen. Pidemmät tuomiot aloitetaan suljetuissa laitoksissa ja avolaitokseen siirrytään, kun osa tuomiosta on kärsitty ja vanki on osoittanut olevansa valmis ottamaan enemmän vastuuta itsestään. Avolaitokseen pääsyn ehtona on päihteettömyyteen ja sen valvontaan sitoutuminen.

Vesterbackan mukaan avolaitoksissa on kolmannes Suomen vankipaikoista eli 1030 paikkaa. Etelä-Suomeen avopaikkoja tarvitaan nykyistä enemmän. Hän sanoo, että avolaitoksiin sijoitetaan valikoitunutta joukkoa eivätkä luvattomasti poistuneet ole syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Yleisin luvattoman poistumisen syy on mustasukkaisuus tai päihdeongelma.

Joka vangille jalkapanta

Luvattomasta poistumisesta seuraa aina paluu suljettuun laitokseen. Koko maassa 1.1.-30.9. poistui avolaitoksista luvatta vuonna 2009 52 vankia, vuonna 2010 40 vankia ja tänä vuonna 65 vankia. Vanajan vankilan Ojoisten osastolta on tänä vuonna poistunut 10 vankia ja naisten osastolta neljä vankia.

Joulukuun ensimmäisellä viikolla jokainen Vanajan vankilan vanki saa nilkkaansa valvontapannan ja vyölleen gps-paikantimen. Tällaisen teknisen valvonnan odotetaan vähentävän merkittävästi luvattomien poistumisten riskiä. Laitteet hälyttävät heti, jos ne erotetaan toisistaan tai yritetään irrottaa tai vanki siirtyy sallitun alueen ulkopuolelle. (HäSa)