Uutiset

Vanajaveden opiston "harrastustoiminta"

Vanajaveden Opisto muutti kesällä Verkatehtaalta remontin tieltä evakkoon. Väliaikaistilojen vuokrat nostavat kustannuksia 35 000 euroa vuodessa. Todennäköistä on, että vuokrakustannukset tulevat jäämään ainakin tuolle tasolle kun opisto pääsee palaamaan Verkatehtaalle uusittujen tilojen aikanaan valmistuessa.

Lisäksi Opiston taloutta uhkaa valtionosuuksien väheneminen (50 000 euroa), mikäli lakiesitys (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta) menee läpi.

Noinkin suurta menojen lisäystä ei voi kattaa kurssimaksujen korotuksilla, sillä se johtaisi epätasa-arvoisuuteen palvelujen tarvitsijoiden kesken. Kurssihintojen tulee säilyä tasolla, joihin pienituloisimmillakin on varaa.

Hämeen Sanomat uutisoi asiasta tiistaina 18.10.2005. Koulutuksen ja kulttuurin toimialajohtaja Veikko Mikkola totesi kirjoituksessa opiston taloushuolien olevan ennenaikaisia viitaten lakiesityksen keskeneräisyyteen.

Ihmettelemme, olisiko Mikkolan mielestä asiantuntevaa budjetin laadintaa jättää näinkin todennäköinen ja merkittävästi talouteen vaikuttava vaihtoehto huomioimatta?

Mikkola muistuttaa tärkeästä ja oleellisesta asiasta – kunnan lakisääteisten velvollisuuksien ensisijaisuudesta. Se onkin aina hyvä pitää kirkkaana mielessä. Vaan mikä onkaan arkirealismi, kun vieraillaan esimerkiksi päivä- tai vanhainkodissa?

Mikkolan isku vyön alle tulee seuraavassa lauseessa: ”¿on muistettava että kansalaisopistot ovat pääasiassa vain aikuisten harrastustoimintaa”.

Vain aikuisten harrastustoimintaa?

Jos tarkemmin miettii, niin aikuisten ja lastenkin harrastustoimintaa ovat myös esimerkiksi kunnan ylläpitämät kirjastotoimi, liikuntapaikat, uimahalli… lista on aika pitkä. Onko syytä vähätellä niiden merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnille?

Opiston järjestämät kurssit ovat monelle pieni- tai keskituloiselle ainoa taloudellisesti mahdollinen väylä esimerkiksi kielitaidon tai tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen. Jos koulunpenkillä istumisesta on jo kulunut vaikka parikin kymmentä vuotta, on näitä tietoja päivitettävä pärjätäkseen nykyajan työelämässä.

Kaupunkilaiset, työssäkäyvät, työttömät, nuoret ja vanhukset tarvitsevat Opiston tuottamia palveluja, josta on osoituksena joka syksyinen jonotus suosituimmille kursseille. Tämä ”vain harrastustoiminta” on monelle fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitoa ja mitä parhainta syrjäytymisen, masennuksen ja muiden sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä.

Näiden harrastusmahdollisuuksien kapeneminen näkyy kustannusten nousuna kunnan lakisääteisten toimintojen budjetissa, ikävä kyllä.

Toivomme virkamiehiltä ja päättäjiltä rohkeutta ja tahtoa osoittaa niin Vanajaveden opistolle kuin muillekin vastaaville toimijoille niiden tarvitsemia perusteltuja varoja toiminnan ylläpitämiseksi.

Kuntatalouden suunnan ollessa nykyinen on ehkä mahdotonta elätellä idealistista ajatusta, että kaupungin budjetista voisi jatkossa löytyä enemmän painotuksia ennaltaehkäiseviin toimiin – näin ehkä voitaisiin pitkällä aikavälillä kuitenkin kaventaa kasvavista sosiaalisista ongelmista johtuvia menoja.

Satu Leivonsalo

varavaltuutettu (vihr.)

Milko Tuominen

puheenjohtaja

Hämeenlinnan Vihreät

Päivän lehti

2.12.2020

Fingerpori

comic