Uutiset

Vanajavesikeskus käärii nyt hihat

Vanajaveden vesistön elinvoimaisuuteen tähtäävä Vanajavesikeskus on käärinyt hihat. Hämeen maakuntajohtaja Juhani Honka sanoo, että suunnitteluvuoden jälkeen Vanajavesikeskuksella on nyt tekemisen aika.

-Työt aloitetaan tänä vuonna ja niitä jatketaan kasvavasti ensi vuonna, kertoo Vanajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johanson.

Tavoitteena on, että 10-15 vuodessa Vanajaveden vesistössä on nähtävissä selviä parannuksia. Ympäristön tilan asiantuntija, professori Lauri Arvola uskoo, että silloin on nähtävissä mitattavia myönteisiä tuloksia.

Arvola selittää, ettei vesistön tila enää parane jätevedenpuhdistamoja ja viemäriverkkoja rakentamalla. Ne tehtiin vuosikymmeniä sitten ja ne auttoivat aikanaan.

-Paljon on tehty, mutta puhdistamoilla ei ole enää saatavissa lisää parannusta. Nyt ollaan monimutkaisten keinojen äärellä. Tarvitaan monia erilaisia ratkaisuja.


Kalojen elinoloja parannetaan

Sen takia Hausjärven Mommilanjärvellä niitetään heinäkuussa vesikasveja. Hattulan Lehijärven Myllyojaan rakennetaan kosteikko, jonka suunnitelmat ovat melkein valmiit. Johonkin Kalvolan Äimäjärveen laskevista puroista tehdään laskeutusallas.

-Ely-keskuksen kanssa Vanajavesikeskus parantaa kalojen olosuhteita Janakkalan Sääjärvellä, kun sinne laskeviin vesistöihin rakennetaan kalateitä, kertoo vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.

Lammin Pääjärveen laskevassa purossa mitataan veden laatua. Koko vesistössä veden laatua kartoitetaan useina Hamkin ja Lahden amkin opinnäytetöinä. Myös jätevedenpuhdistamojen lietteen käyttömahdollisuuksia tutkitaan opinnäytetyönä.


Viljelijöillä mielessä ovat valumat

Toukokuun lopussa Vanajavesikeskus järjestää Vanajanselän siivoustalkoot. Lintuharrastajat ovat apua kartoittamassa saaria, joille siivoajat voivat mennä.

-Luodoille ei päästä lintujen pesimisen takia, sanoo projektipäällikkö Mika Soramäki.

Vanajaveden valuma-alue ulottuu Lopen takamailta Hämeenlinnan takamaille Evon metsiin saakka. Vesistöjen äärellä on paljon maataloutta.

Pääsihteeri Manninen Johansonin mukaan MTK ja viljelijät ovatkin olleet aloitteellisia. He ovat tosissaan kiinnostuneita maatalouden valumien vähentämisestä.

-Olemme perustaneet maanviljelijäryhmän, joka lähti siitä, että erään suojeluyhdistyksessä oli aktiivisia maanviljelijöitä. He sanoivat ainakin lähtevänsä mukaan ja innostivat muitakin. Viljelijöitä kiinnostaa, miten pitää toimia ja miksi.


Veden laadun parannus ei riitä

Professori Arvolan mukaan Vanajaveden vesistössä ei enää riitä, että parannetaan veden laatua. On parannettava ympäristön tilaa laajemminkin.

-Maiseman ja kulttuuriympäristönkin pitää olla mukana.

Seutu on ollut asuttua tuhansia vuosia, koko jääkauden jälkeisen ajan. Vanajanveden vesistön varsille on rakennettu ja raivattu viljelyksiä.

-Ihminen rakentaa koko ajan, mikä vaikuttaa sekä veden kiertokulkuun että eroosioon ja aineiden kulkeutumiseen. Jossain määrin vesistöt olisivat luontaisestikin reheviä, mutta eivät niin reheviä kuin ne nyt ovat, Arvola kertoo.

Sinilevälauttojen määrästä ihmisen vaikutuksen näkee jokainen, joka liikkuu kesällä Vanajanselällä.

-Muuallakin yläpuolisilla vesistöillä alkaa olla sinilevää. (HäSa)