Uutiset

Vanha kipupiste ylittyy

Kuntien valtuustot ovat lyöneet lukkoon ensi vuoden tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa. Kanta-Hämeen kunnista neljä eli Hämeenlinna, Janakkala, Humppila ja Ypäjä verottavat asukkaitaan ankarammin kuin tänä vuonna. Eniten veroja korottaa Ypäjä 0,75 prosenttiyksiköllä, Hämeenlinna ja Humppila 0,5 ja Janakkala 0,25 prosenttiyksiköllä.

Hämeenlinnassa veronkorotus on jo toinen kuluvan vaalikauden aikana ja ensi vuonna kaupunkilaiset maksavat ansiotuloistaan 19,5 prosenttia veroa kotikaupungilleen. Verojen kiristyksen vaihtoehtoina Hämeenlinnassa, kuten muuallakin olivat lisävelan otto, palvelujen supistaminen sekä maksujen ja taksojen kiristäminen.

Vielä muutama vuosi sitten 20 prosenttiyksikön tuloveroprosenttia pidettiin kautta maan ylärajana, kipupisteenä, jonka yli menevää verotusta kansalaiset eivät yksinkertaisesti siedä. Niin kansalaisten kuin kunnallispoliitikkojen sietokyky on ilmeisesti kasvanut, sillä aiemman kipurajan yli verottavat lounaishämäläiset Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Maakunnan ahnein verottaja on Humppila 21 prosenttiyksiköllään.

Kantahämäläinen veroparatiisi, jos sellaista enää todellisuudessa on edes olemassa, on Tammelan kunta. Vaikka muut kunnat Forssan seudulla kieriskelevät väestökadossa ja talouspaineissa, Tammela houkuttaa uusia asukkaita hyvän tonttitarjonnan ja maakunnan keveimmän verotuksen ansiosta.

Hämeenlinnan naapureista Janakkala verottaa kaupunkia kireämmin, mutta Hattulan kunta sinnittelee ensi vuodenkin 19,25 prosenttiyksikön tuloveroprosentilla.

Kanta-Hämeen kunnat ovat valtakunnassa keskimääräisiä verottajia, eivät ahneimpia, mutta eivät kovimpiakaan. Tavalliselle kuntalaiselle, veroa maksavalle palkansaajalle korotukset tuntuvat tilipussin mukaan. Suurista tuloista maksetaan veroa euroina enemmän kuin pienistä, vaikka veroprosentti onkin sama kaikille.

Keskeisintä kuntalaiselle on se, mitä veroilleen saa vastineeksi. Jos kunnan peruspalvelut ovat heikoissa kantimissa, napina verotusta kohtaan on ymmärrettävää ja myös perusteltua. Kunnallisverotuksessa puolen tai neljännesprosenttiyksikön ero suuntaan tai toiseen ei ole kovin merkittävä, jos maksaja kokee saavansa euroilleen kunnon vastineen.

Verotuksen tasoa pidetään varsin yleisesti kuntien kilpailuvalttina. Sillä joko menetetään asukkaita ja yrityksiä, tai houkutellaan niitä muualta. Monien tutkimusten mukaan veroprosentti ei kuitenkaan ole edes kolmen merkittävimmän syyn joukossa, kun ihminen valitsee asuinpaikkaansa. Ykkösasia on tietysti työpaikka, sen perässä muutetaan pitkiäkin matkoja. Seuraavina listalla ovat asunto- ja kouluasiat. On luonnollista, että lapsiperheissä kouluilla ja päivähoidolla on iso vaikutus valintoihin.

Perheiden valintakriteerit eivät kuitenkaan vapauta kuntapäättäjiä hillittömään verotukseen.