fbpx
Uutiset

Vanhan linjan vasemmistoliitto

Politiikassa pitää olla tavoitteita, jotka saattavat kääntyä myös unelmoinniksi. Itämerellä risteillyt vasemmistoliitto tähtää maaliin, jonne pallon saaminen on epätoivoinen tehtävä jalkapallon intohimoisena ystävänä tunnetulle puheenjohtajalle Paavo Arhinmäellekin.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ohjelmaa ei voi moittia perinteiden kunnioittamisen puutteesta. Puolueen tulilinjalla on tutusti kapitalismi ja tästä seuraa muun muassa se, että vasemmistoliitto vaatii panostamista julkisiin palveluihin.

Puolue ajaa uudistusta, joka turvaisi suomalaisten toimeentuloksi vähintään 750 euroa kuukaudessa. Perustoimeentulon toteuttamisen tiellä ei ole kaiken aikaa kasvava valtion velka, koska puoluejohtaja Arhinmäki ei pidä Suomen velkataakkaa alkuunkaan hälyttävänä.

Toista mieltä on muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksesta Ilmarisen johtajaksi siirtynyt Jaakko Kiander, joka varoitti juuri Suomea peräti Kreikan tiestä, jos velkaantumista ei saada kuriin.

Valtion tuloja vasemmistoliitto kasvattaisi ennen muuta harmaata taloutta kurittamalla. Arhinmäen laskuissa tältä suunnalta valtiolle kertyisi vuosittain tuloja parisen miljardia euroa.

Harmaan talouden torjuntaan pitääkin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän: valtio ei voi olla sivustakatsoja, kun verojen maksuja kierretään. Arhinmäen ajattelussa on kuitenkin politiikassa liiankin tuttu musta aukko: hän jakaa täyttä päätä rahaa, jota ei ole vielä olemassa!

Vasemmistoliiton näköpiirissä on politiikan suuri mullistus. Puolue haluaa sysätä kokoomuksen oppositioon ja siirtää vastuun maan asioiden johtamisesta punavihreälle hallitukselle, jonka runkona olisivat keskusta ja SDP.

Arhinmäen käsitys kansanvallasta on erikoinen, sillä kokoomuksen paikka on – kaiketi pysyvästi – oppositiossa. Hänestä eduskuntavaaleista ei ole pääministerivaaliksi.

Puoluejohtaja saa tukea lähinnä omiltaan. Kokoomukselle tien näyttö kohti oppositiota, vaikka se olisi vaalien jälkeen suurin puolue, on politikointia. Läntisessä demokratiassa hallitusneuvottelujen lähtökohta on sentään vaalituloksen – kansan tahdon – kunnioittaminen.

Vasemmistoliiton perimmäinen haluttomuus käydä pääministerivaaleja johtuu siitä, ettei puolueella ole nykyisten kannatusmittausten mukaan mahdollisuuksia menestyä tässä puolueiden kilpajuoksussa.

Kun et pärjää, yritä muuttaa sääntöjä!

Vasemmistoliiton suurin harha koskee vaalien jälkeistä aikaa. Poissa laskuista on valtion menojen kasvattaminen muun muassa sosiaaliturvaa parantamalla. Vaalien jälkeinen hallitus – pohjasta riippumatta – joutuu hakemaan rankoilla ratkaisuilla tasapainoa valtion tuloille ja menoille.

Vasemmistoliiton vaatimusten kukkanen on esitys valtion kansanpankista, joka on yhä puolueellekin pelkkä sisällötön idea.

Menot