Uutiset

Vanhat asuinrakennukset vaativat pikaisia peruskorjauksia – vanhoissa putki- ja viemäriverkostoissa tikittää aikapommi

Korjausrakentaminen vaatii uudenlaisia liiketoimintamalleja, joilla taloyhtiöiden kustannustaakkaa isoissa kunnostusremonteissa voidaan keventää.
Kuva: Jouni Porsanger
Kuva: Jouni Porsanger

Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, mutta vanhojen asuinrakennusten korjaustarve kasvaa vuosittain. Huonokuntoisissa rakennuksissa asuu noin viisi prosenttia väestöstä.

Tämä käy ilmi tiistaina julkaistusta ROTI 2019 -raportista. Raportti perustuu asiantuntija-arvoihin rakennetun omaisuuden tilasta.

– Asuinrakennusten korjaustarpeet kasvavat ja tähän pitäisi panostaa yhä enemmän. Korjausrakentamiseen tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja, jotka pienentäisivät taloyhtiöille aiheutuvia kustannuksia, Suomen rakennusinsinööriliiton toimitusjohtaja Miimu Airaksinen sanoo.

Korjausremonttien tarpeessa ovat erityisesti 1960–1980 -luvuilla rakennetut asuinrakennukset, joita ei ole vielä peruskorjattu.

ROTI-raportin mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi sijoitettava reilut yhdeksän miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä, jotta asuinrakennukset pysyvät kunnossa ja sitä kautta kiinteistöjen arvo säilyy.

– Jos korjausrakentamiseen saataisiin uusia liiketoimintamalleja, se tekisi korjausinvestoinneista taloyhtiöille keveämpiä. Kyse voisi olla siitä, että joku muu omistaisi esimerkiksi uusittavan lämmitysjärjestelmän ja vastaisi myös sen huollosta, Airaksinen sanoo esimerkkinä.

Kuntapuolella korjaustarve miljardiluokkaa

Kuntien omistuksessa olevien rakennusten korjaamiseen tarvittaisiin vähintään yhdeksän miljardia euroa.

Kun korjausrakentamisessa huomioidaan nykyaikaiset palvelutarpeet ja laatuvaatimukset, kuntien rakennusten perusparannuksiin tarvittaisiin jopa 16 miljardia euroa.

– Korjausvastuu on merkittävä, sillä ilman vanhan kannan parantamista, hiilineutraalisuuden tavoitteisiin ei päästä. Lisäksi vanhaan rakennuskantaan kuuluu lukuisia rakennuksia, joissa täytyy parantaa merkittävästi sisäympäristön laatutasoa ja viihtyvyyttä.

Raportissa tosin todetaan, että jossain tapauksissa rakennusten purkaminen on taloudellisesti ja ympäristö kannalta korjausta järkevämpi vaihtoehto.

Hyvää vettä, huonokuntoiset putket

Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu, mutta vesijohto- ja viemäriverkostoissa tikittää Airaksisen mukaan aikapommi.

– Vesijohto- ja viemäriverkostoihin tarvitaan pitkäjänteisiä investointeja. Esimerkiksi kunnallisten viemäriverkostojen kunnostamista pitäisi nopeuttaa, Miimu Airaksinen sanoo.

Viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.

Suurin osa vesijohto- ja viemäriverkostosta on rakennettu 1960–1980 -luvuilla, mutta suurimmissa kaupungeissa vesijohto- ja viemäriverkosto voi olla jopa yli sata vuotta vanhaa.

– Hyvin harvoilla vesihuoltolaitoksilla on toistaiseksi suunnitelmallista omaisuudenhallintaa vesihuolto-omaisuudelleen. Räjähdysmäisesti lisääntyvää saneeraustarvetta on vaikea hallita ilman kunnollisia omaisuudenhallinnan työkaluja, raportissa todetaan.

Kalleinta on olla tekemättä mitään

Raportissa korostetaan sitä, että jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin.

Käytännössä se tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Kaikkein kalleinta kansantalouden näkökulmasta on olla tekemättä mitään; rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa suorina vaikutuksina esimerkiksi vesivuotoina, energianhukkana ja pidentyneinä kuljetusaikoina 3,4 miljardia euroa vuodessa.

Jos mukaan laskentaan menetetty työaika, kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet, kustannukset kasvavat vuositasolla 5,7 miljardiin euroon.

Roti tarkastelee rakennettua ympäristöä

Rakennetun omaisuuden tila Roti 2019 -raportti luovutettiin tiistaiaamuna asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Roti sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja siitä, kuinka Suomi sijoittuu maailmankartalle rakennetun ympäristön näkökulmasta.

Raportti on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista kuuden paneelin kautta.

Ne ovat rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

Erityisteemana vuonna 2019 on kaupungistuminen.

Ensimmäinen Roti ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi.

Selvityksen ovat rahoittaneet väylävirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, museovirasto sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.