Uutiset

Vanheneminen - mikä hullu ajatus!

Johtuukohan ikäkriisistä vai mistä, mutta nykyään kiinnitän huomiota muiden ihmisten vanhenemiseen, etenkin julkisuuden henkilöiden. Hirveän monet ihmiset näyttävät ikääntyneen ihan viime aikoina – ja ne ihmiset sattuvat olemaan suurin piirtein itseni ikäisiä.

Käy esimerkiksi niin, että huomaan televisiossa tutun näköisen miehen tai naisen, mutten usko silmiäni, koska kyseinen henkilö näyttää aivan keski-ikäiseltä. Vastahan tuo oli kolmikymppinen.

Seuraavaksi mieleen iskee ikään kuin isonakin yllätyksenä: Sama pätee minuun itseeni. En näytä enää kolmikymppiseltä, vaan nimenomaan keski-ikäiseltä. Todellisessa elämässä olen paljon vanhempi kuin tunnen olevani.

Peilikään ei kerro totuutta omasta iästä, sillä muutokset tulevat kuitenkin niin pikkuhiljaa, että niihin tottuu. (No, aamun ensimmäinen peilikuva joskus kieltämättä hätkähdyttää, mutta yritän uskotella itselleni, että tunnin päästä naama näyttää jo vähän siedettävämmältä…)

Kolmikymppiset sen sijaan näyttävät silmissäni tosi nuorilta ja kaksikymppiset suorastaan lapsilta. Muut siis nuorenevat, mutta itse pysyn suurin piirtein ennallani.

Se, etten ole aina ihan kartalla ikäni suhteen, tuo joskus eteen kummallisia tilanteita. Muistan eräänkin kerran, kun juttelin ulkomailla asuvan suomalaisen naisen kanssa. Keskustelu oli antoisa, mutta koko ajan ajattelin naisen olevan suurin piirtein samanikäinen kuin minä. Tällainen suhtautuminen varmaan kävi ilmi puheestanikin.

Yhtäkkiä tajusin, että nainen oli ainakin viisitoista vuotta minua nuorempi. En ollut taas muistanut oikeaa ikääni lainkaan. Seuraavaksi tajusin, että nainen ajatteli minun pitävän häntä selvästi vanhempana kuin hän on. Hän taisi olla vähintään kummissaan tai ehkä jopa loukkaantunut. Hämmentävää tällainen.

No, ehkä voisi ajatella, että on ihan myönteistä, ettei tunne itseään vanhaksi. Jospa olenkin oikeasti vielä nuori sisältä? Noin niin kuin henkisesti…

Mutta on kai pakko katsoa totuutta silmiin. Pelkkää luulottelua todennäköisesti sekin.

Sillä olen jo useamman kerran puhunut ikäisteni ystävien kanssa nykynuorista siihen samaan tyyliin kuin aina on puhuttu. Siis nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, kestä lautallakaan…

Tällaista tulee ihan oikeasti puhutuksi, vaikka samaan aikaan katselen ja kuuntelen ihmeissäni, kuinka fiksuja, kansainvälisiä, kielitaitoisia ja reippaita monet nykynuoret ovat. He elävät tosiaan ihan eri maailmassa kuin me aikanaan omaa nuoruuttamme.

Siis vaikka olen eri joukkoa kuin oikeasti nuoret ihmiset, uskon, että parin vuosikymmenen päästä allekirjoitan täysin sen, mitä näyttelijä Esko Salminen sanoi syntymäpäivähaastattelussaan Helsingin Sanomissa viime syksynä.

70 vuotta on hullu ajatus, tehän näette mikä
kakara mä olen!